Saan toisenkin tarjouksen

Sain kiinni toisenkin saneerausfirman edustajan, ja he käyvät paikan päällä ensi viikolla ja antavat sitten tarjouksen. Tämähän etenee hienosti! Molempien firmojen kautta voi hoitaa ikkunatkin, niin ei tarvitse ihmetellä niiden synkkausta.

Mäkirinteen projekti alkaa

Tämän mäntymetsäisen remppakohteemme lisäksi minulla olisi hoidettavana vanhempieni asuttaman talon lisäeristysprojekti. Eksäni, joka omistaa puolet talosta, asuu ulkomailla eikä sen takia pysty auttamaan, vaikka olisi asiantuntevampi. Minun täytyy siis nyt mennä mukavuusalueeni ulkopuolelle ja sukeltaa raksamiesten maailmaan.

Projekti koskee laajennuksen kahta seinää. Vasemmanpuoleiset pikkuikkunat ja päätyikkuna pitäisi vaihtaa ja seiniin laittaa lisää villaa, samalla uusi ulkolaudoitus.

Olen lykännyt aloittamista syyskuusta lähtien, kun asia tuntuu epämiellyttävältä. Odotukseni kokemusten perusteella ovat olleet kovin matalalla - epäluotettavaa toimintaa, huonoa asiakaspalvelua, huijausyrityksiä, tavoittamattomuutta.

Lähetin pari viikkoa sitten kuitenkin pari tarjouspyyntöä paikallisiin remppafirmoihin sähköpostilla lähinnä päästäkseni itse tunnelmaan. Kummastakaan ei kuulunut yhtään mitään vastausta (mikä ei minua lainkaan yllättänyt) ja ahdistus kasvoi.

Tänään sain hyvin yllättävän puhelun. Se tuli toiselta em. firmoista. Soittaja oli nuori, ystävällinen ja avulias ja lupasi hoitaa kaikki tarvitsemani asiat. Palaamme asiaan vielä tällä viikolla sopiaksemme ajan mittailuille. Tuli niin hyvä mieli tästä! Tarjous on varmaan tuurillani tuplasti sen mitä pystymme maksamaan, mutta kokeillaan. Tämän jälkeen uskallan ehkä soittaa jollekin toisellekin. Lähetin jo innoissani sähköpostiakin yhteen paikkaan, jonka osoite oli kotisivuilla.

Ikkunoille kehykset

Tänään oli hiukan heikosta lähtökunnosta huolimatta hyvä päivä. Otimme reilun viikon lattialla maanneet rimat käsittelyyn ja kehystimme ikkunat. Nyt ei ollut pikkumiestä apuna, mutta yhteistyö toimi sujuvasti myös isomman remppakaverin kanssa.

Ikkunaan oli helpompi mittailla listojen pituuksia, koska vanhat rimat olivat peittäneet puuosan omalta alueeltaan ja estäneet karmin tummumisen. Saimme valmiit asemoinnit uusille listoille. Toimintaa helpotti todennäköisesti myös aikaisempi harjoittelu ovien listoilla. Tällä kertaa uskalsin pätkiä useamman pätkän kerralla, enkä jäänyt ihmettelemään mittanauhan kanssa joka välissä. Saha repi välillä aika ikävän näköisesti valkoisen maalin pois sahauskohdan vierestä. Eiköhän ne saa piilotettua jollakin valkoisella maalilla tai pakkelilla.

Yksi ongelmakohta oli olohuoneen ikkunan vasen yläkulma. Rakennusmiehet eivät osanneet aikanaan laittaa ikkunaa suoraan, joten kulma törrötti noin puoli senttimetriä seinästä muiden ollessa niinkuin pitääkin. Ohensin listoja höylällä kyseisen kulman kohdalta, mutta törrötys oli sen verran suurta, ettei sitä saanut kyseisellä tavalla kunnolla peiteltyä. Tyydyimme sitten tarpeeksi hyvään. Ehkä tässä vielä oppii pitämään perfektionisminsa kurissa...

Ikkunoista tuli hienot! Valkoinen lista toimii samalla hauskana kehyksenä maisemalle.

Halpaa lämpöä kotiin

Nyt kun talvi väistyi taas hetkeksi, ajattelimme varautua seuraavaan kylmään rintamaan hiukan edellistä paremmin. Muiden pintojen tapaan suurin osa ovien ja ikkunoiden tiivisteistäkin tuntui olevan alkuperäisiä. Tosin yhdeksänkymmentäluvun lopussa rakennetun lisätilan ovi vuosi pahiten kylmää ilmaa sisään. Puhuri oli sen verran voimakas, että verhot heiluivat! Ongelma ratkesi rautakauppakäynnillä ja 24 metrillä D-mallin ovi- ja ikkunatiivistettä. Hinta ei ollut paha, kun huomioi miten suuri vaikutus uusilla tilkkeillä on viherhuoneen lämpötilaan. Nyt olemme sitten muutaman päivän käyneet läpi räppänöitä repien vanhat muovit pois ja laittaen uutta tilalle. Näin urakan loppupuolella kelpaa kirjoitela blogia T-paita päällä.

Samalla kauppareissulla hain myös metallisia kipsilevyankkureita. Saman näköisiä, kuin edellisessä tekstissä hajonneet muoviset, mutta nämä upposivat seinään kuin stiletti voipaakkuun. Varmuuden vuoksi otin pikku purkin pakkelia täyttämään muovisen mötikän tekemää reikää, mutta uusi proppu sujahti samaan koloon kivuttomasti. Näin ollen paikkailu jäi väliin.


Kunnon värkeillä työkin kävi joutuisasti. Remonttikaverini löysi eräästä ruotsalaisesta huonekalutavaratalosta kivan näköiset naulakot, jotka nyt koristavat muuten ankean oloista tuulikaappia ja odottelevat ympäristön paranemista arvolleen sopivaksi. Yksi huone lisää remonttilistan jatkoksi...


Löysimme kaupasta hauskoja maaleja! Mukaan tarttuivat kiven näköistä pintaa sekä liitutaulua tekevät spraytölkit. M kokeilikin heti jälkimmäistä makuuhuoneen kaapistosta ylijääneiseen taustalevyyn. Ripustimme taulun narulla ruokailupöydän päätyyn, mihin nyt voimme kirjoitella tärkeitä elämänohjeita.