Autokatosahdistuksen auringonlasku

Autokatoksen ulkonäkö ja siisteystaso ei viimekesäisestä kylppäriremontista juurikaan talven aikana kohentunut.

Seinänvierukset olivat täynnä laudanpätkiä ja muuta puuroinaa, joka odotti pääsyään sahanterän alle ja puuklapikasaan.

Muutama päivä sitten isäntä tarttui toimeen ja pätki pätkät. Teimme myös kaksi muuta parannusta: yläkuvassakin näkyvälle tuuletustangolle ostettiin kaveri ja seinään laitettiin kaksi koukkua lumikolaa varten.

Meillä ei ole ulkovarastoa, joten ikävän paljon tavaraa on pakko vain pitää katoksessa. Muissa asunnoissa olevan varaston tilalla meillä on toinen kylpyhuone.

Katos on vielä work in progress, mutta muutos on jo nyt iso.

Vanha löytö

Käytiin perjantaina mökillä, jossa vanhempani olivat viettämässä paria vapaapäivää. Visiteerasin myös tätini luona. Hän on kylähistorian, sukututkimuksen ja kaiken mahdollisen vanhan aktiivinainen, joka on kirjoittanut kirjojakin aiheesta.

Teimme tädin kanssa aarteenetsintäretken mummin vinttikamariin. Sieltä oli joku aika sitten löytynyt matonkuteiden seasta meidän isän vanhat pitkään hukuksissa olleet kaitafilmit.

Minä tein sieltä mm. tämän löydön:

Isäni on joskus käsitöissä tehnyt metallista tällaisen riippuvan telineen. Se oli vähän vaikea kiinnittää, koska en saanut ruuveja oikein hyvin tuonne koristeen alle, ja onnistuin vahingossa irrottamaan toisen hitsisaumankin. Ehkä sen saisi jollain superliimalla korjattua... Mitään painavaa en tuohon laittaisi, mutta tuikun se kestää :)

Autokatoskaaos

Näpättiin tämä kuva muistoksi kylppäriremontinaikaisesta sekasorrosta, joka verstaana, maalauspajana ja varastona toimineessa autokatoksessa on jo viikkokaupalla vallinnut.

Seuraavaksi paljon vihreitä kuvia.

Halkopino

Klapihäkkyrä

Meidän huushollissa riittää häkkyröitä. Niitä sitten yksitellen laitetaan kuntoon aina kun aikaa ja intoa riittää yhtäaikaa. Tällä kertaa vuorossa oli autokatsoksessa oleva klapikasa, tai tarkemmin kasaa tukevat pylväät. Meiltä alkaa viime talvena tilattu puukuorma vetelemään viimeisiään, joten nyt oli hyvä tilaisuus kohentaa tukirakenteita.

Muuttaessamme taloon puiden molemmilla puolilla oli ilman mitään tukea seisovat rimat, jotka olivat noin metrin korkeudelta kiinni toisissaan rautalangalla. Viritelmä toimi hyvin kunnes puiden määrä alkoi vähenemään ja nyt, kasan ollessa noin 20cm korkea, sai taas jännittää kaatuvatko tolpat auton päälle. Jonkilaista käsitystä rakenteesta voi saada parin vuoden takaisesta puuntilauspäivityksestä.

Koska tarvitsemme puita saunomiseen ja takkaan, ei tässä ollut kovinkaan pitkää tilaisuutta korjata rakennelmaa ennen kuin uusi kuorma saapuisi. Siispä hain sunnuntaina jälleen kasan lautaa suurin piirtein oikeaan kokoon sahattuna (+ kulmarautoja. Ne käyvät mihin vain!) ja askartelin tiistaina viritelmän valmiiksi.

Laudat vaativat vielä pikkaisen sahaamista, sillä maa olikin kupera ja yhdestä reunasta mitattu pituus ei enää pätenytkään toisessa päässä telinettä. Muuten homma hoitui yllättävänkin nopeasti. Puolet rakentelun viemästä kahdesta tunnista meni varmaankin erilaisia työkaluja yksitellen hakiessa, mutta häkkyrä valmistui koko ajan. Huomasin jopa ruuvata pikku palikat seinän vieressä ja maata vasten olevien lautojen taakse, jotta ilma pääsee paremmin kiertämään ympäri. Lisäksi tein kaksi lokeroa, jolloin toista voi täyttää samalla kun käyttää toista puukasaa.

Nyt klapituet ovat kiinni katossa ja alareunasta toisissaan, eivätkä pääse heilumaan tai notkumaan tai kaatuilemaan.

Tuuletusteline

Teimme tänään pikaratkaisun mattojen tuuletukseen, koska se tuntui olevan sen verran suuri ongelma täkäläiselle yhteisölle. Taloyhtiön tuuletustelinettähän ei saanut edes kutsua sillä nimellä, vaan se on tamppausteline. Hauska huomata miten jotkut asiat kasvavat vain ulos mittasuhteistaan.

Lähdimme siis pitkästä aikaa rautakauppaan kyselemään soveltuvan ratkaisun perään ja hakemaan olohuoneen pöytää varten uuden purkin maalia. Valmista ratkaisua telineeksi ei ollut, joten pääsimme askartelemaan sellaisen itse. Vaihtoehtoja häkkyrän toteuttamiseksi oli useampikin, mutta ei yhtäkään selkeää ykkösvaihtoehtoa. Siispä menimme yksinkertaisimman ja helpoimman kautta: Puinen pyörörima kiinnitettynä kattoon metallinauhalla. Eihän tuo mikään komea ole, mutta toimii loistavasti. Sitä paitsi ohikulkevat sitä joutuvat katselemaan, emme me. Nyt joutuu kyttääjien paikallisosasto etsimään uuden asian nillitettäväksi.

Hulluntuliainekset

Tänään sain sitten vihdoin aikaiseksi soitella lisää puuta. Otettiin saman tien sitten kaksi heittokuutiota klapeja, etteivät pääse heti loppumaan. Hinta oli Tampereen seudun mittakaavassa ihan kohtuullinen ja kuljetus järjestyi kotiovelle saakka. Myyjällä oli aluksi hiukan vaikeuksia löytää perille, koska oli kuullut kadun nimen aivan väärin. Puhelimet onneksi toimivat, joten saimme lopulta puutavarakasan ikkunan alle.


Koiratkin innostuivat tuomisista.


Ilta meni iloisesti pinotessa klapeja hieman siistimpään muodostelmaan. Tila tosin muodostui pienehköksi haasteeksi, sillä eihän minulla ollut näppituntumaa parempaa arviota paljonko sitä puuta oikeasti tulee kuutioon heiteltynä. Seinänvierustan kasa nousi kattoon asti koko matkalta, joten jouduimme aloittamaan toistakin kierrosta ilman mitään sivutukia. Tuloksena esteettisesti vähemmän kaunis, mutta silti toimiva kolmiokasa.

Remonttikaverini kokeili heti, miten uudet puut toimivat takassa. Toimivat ne.

Pitkän päivän ilta

Käytiin tänään kaupungilla hyvin pitkällä ostosretkellä ja J kesti sen kuin nainen. Saatiin hankittua auton sisätilanlämmitin, listanauloja (taas Bauhaus pelasti), Kunnaksen joulukalenteri, valosarja, talvitakki, talvihanskat - niin, tänne tuli torstaina talvi. Tosin nyt lumi on jo kovaa vauhtia sulamassa pois :/



Aiemmin tällä viikolla, ennen lunta, ostettiin pieni puutarhatyökalusetti ja grillin huppu. Eihän sitä huppua muistettu laittaa ennen kuin lumi tuli, mutta parempi kai myöhään kuin ei milloinkaan. Onneksi ehdittiin sentään haravoida!

Päästiin tosiaan jo kolaamaan. Meillä on kuulemma postilaatikoiden kolausvuoro vuodenvaihteeseen asti. Joku aura-auto tuossa pihassa pyörähtää, ettei tarvi koko pihaa tyhjätä.



Se laskosverho tosiaan tuli keskiviikkoiltana. Sompailtiin pojan kanssa autolla Matkahuoltoon, ja vaikka ensin etsittiinkin ihan väärästä paikasta, saatiin paketti lopulta mukaan ja autoonkin se juuri ja juuri mahtui. Vasta tänään lauantaina oli aikaa laittaa se ikkunaan. Hieno tuli! Ulkoa näkyvät hauskasti sisälläolijan ääriviivat valoa vasten, mutta ei se haittaa. Enemmän tuo peittää kuin se väliaikainen systeemi :) Tanko ja renkaat ovat siinä päällä, koska saatan säveltää vielä sivuverhot. Ehkä suklaanruskeat, hiukan läpinäkyvät.



Uusi kukkanenkin meille muutti, kun se oli niin kauniin vaaleanvihreä. Mikähän se mahtaa olla? Ruukussa ei lukenut.



Niin, ja ne lattialistat haettiin Ylöjärven Puusta, jossa oli oikein mukava palvelu. Huomenna kiinnitetään ne olohuoneeseen ja päästään rakentamaan kirjahylly oikeaan paikkaansa (mikä se sitten onkaan).

Mutta ei tässä kaikki. J lähti hummailemaan ja minä lähdin koiran kanssa lenkille. En sitten malttanutkaan mennä takaisin sisälle, vaan tein vähän pihahommia. Siirsin kesärenkaat takapihalle ja muovirullat takapihan nurkkaan, taittelin tuolit kasaan, lakaisin pation ja siirsin polkupyörät auton etupuolelle. Nyt on hyvin tilaa kulkea auton vieritse. Ulkona on vielä lastenvaunut ja jatkopala viherhuoneessa olevaan mustavalkoiseen pöytään. Mitähän niille tekisi...

Kello lähestyy puoltayötä, väsyttää, mutta vielä pitäisi siivota loppuun kuraeteinen, joka on todella nimensä veroinen. Kissatkin haluaisivat ruokaa. Kiva että aamulla saa nukkua pitkään!