Lapsonen piti viedä famolaan Länsi-Uudellemaalle ja Fiskarsin kylä oli siinä sopivasti lähistöllä. Miehelle koko maakunta on ihan mustaa aukkoa, joten retkellä oli myös yleissivistävä tehtävä.
Hämeenlinnan ohi ajaessani tuli yhtäkkiä mieleen ettemme ole koskaan nähneet Hämeen linnaakaan. Käänsin rohkeasti poistumisliittymään navigaattorin (ja junnun) vastustaessa tiukasti. Vähän rannassa sompailtuamme löysimme oikean kohdan ja kävimme linnanpuistossa jaloittelemassa. Siellä oli ollut juuri festarit viikonloppuna, joten maisemat eivät olleet kaikkein puhuttelevimmillaan. Linna on nyt kuitenkin nähty ainakin ulkoapäin, mistä kuva todisteena.
Fiskarsissa palloilimme jokirannassa ja kävin muutamassa pikkukaupassa. Lapsien iloksi torinlaidassa oli iso leikkipuisto. Sivuutin kaikki kalliit design-teepannut ja rautalankalampaat ja ostin kukkarolleni paremmin sopivan matkamuiston, postikortin.
Paluumatkalla ajoimme Valkeakosken kautta. Säädin navigaattorin tekemään välietapin Valkeakosken keskustassa. Jossain metsäpätkällä se sanoi yhtäkkiä "välietappi saavutettu" emmekä todellakaan käyneet keskustan kautta. Sen sijaan näimme ihania järvimaisemia ja istuimme vähän aikaa Sääksmäen sillan kupeessa rantakalliolla.
Lämmin ruoka jäi syömättä päivällä, joten ahmimme kotimatkalla aidot grillistä ostetut makkaraperunat maidon kera. Muistan aina lapsuudesta kun mummolamatkalta illalla kotiutuessamme ostimme Viremon grilliltä lörtsyt ja maitopurkit.
***
We visited Fiskars village today. There are lots of galleries, small handicraft shops and exhibitions. The famous Fiskars brand has its roots in there too.
On the way we stopped at Hämeenlinna castle, because none of us had seen it before. Maybe some day we'll see inside too.
Found a nice stopping place next to a bridge before driving the last kilometers home.
