Muistutus

Meinaa aina vähän unohtua, niin kirjoitin sitten (liitutussilla) seinään.

Ruskaretki

Teki mieli lähteä töiden jälkeen metsään, jossa en ole ollut aikoihin. Kun asuimme keskustassa ja minulla oli vain porokoira, kävimme siellä usein. Ilmeisesti tarpeeksi usein, koska porokoira johdatti meitä varmoin ottein polkuja pitkin - sellaisiakin, joita en olisi itse enää osannut valita.

Tässä parivaljakko poseeraa mättäiden seassa.

Kauhukakarasta on tullut äidin kulta <3

Seikkailu lillumäellä

Aurinko paistoi ja lähdettiin kaikki seikkailuretkelle. Löydettiin pinnasta lilluva hiekkakasa, jossa uskallettiin koirienkin vähän spurttailla. Paikassa kaikui ja junnu tykkäsi heitellä alarinteeseen kiviä. Läheiseen metsään oli dumpattu vaikka mitä sohvakalustosta lähtien...

Viikot valuvat

Kiirusta, kiirusta on arki, ei kulu sohva maatessa. Mutta viikko viikolta lähenee hetki, jolloin kiire loppuu. Töitä olisi vielä 13 viikkoa ja siitäkin jokunen viikko on ansaittuja lomia. Ennen lähtöä pitää siirtää kaikki opittu ja osattu seuraavalle tekijälle.

Tällä hetkellä tauko tuntuisi tulevan enemmän kuin tarpeeseen. Haluaisin esimerkiksi heittää pois vaikka mitä roinaa, mutta lajittelu vie aikaa.

Pitäisi myös suunnitella, mihin haluan elämääni kuljettaa. Mistä tulee se voimia antava VAU-fiilis, missä työssä antaisin itsestäni eniten ja olisin eniten hyödyksi? Missä olisin hyvä? Töitä olen valmis tekemään kovasti, mutta haluan mennä oikeaan suuntaan. Yritän kuunnella pientä sisäistä ääntäni.

Minulla on paljon juttuja joita haluaisin tehdä.

- tehdä kännykkäpelin
- tehdä sosiaalisen nettisivuston tietystä aiheesta
- järjestää ihmisten koteja ja parantaa elämää
- opettaa ihmisiä kouluttamaan koiriaan
- kirjoittaa ja kuvittaa lastenkirjan
- säveltää musiikkia
- ...
Miten saan esille sen punaisen langan tästä kaikesta silpusta? Mikä on se tavoittelemisen arvoinen päämäärä?