I'm yelling Timber!

Ihmeellinen päivä: puuta kaatui ja puuta nousi.

On jasmikkeen aika nousta maanrajasta entistä pörheämmin

Napsijamestari

Välinäytös: naistenpäiväkukat <3

Ledinauhaa kiinnitettynä karmiin

Tuleekohan tästä yhtään mitään...

Siinä ne ovat, juotokset! Sähkö kulkee ja kitara soi.

Ennen olivat sokeripalatkin posliinia.

Korkean tason äheltämistä

Valmista! Lasitaulut + kehykset + ledivalot = ruokailutilan valaistus!

Tilasimme nämä lasitaulut jo pian muuton jälkeen eräältä lasitaiteilijalta, jonka nimen voin tähän myöhemmin lisätä kun löydän. Ajatuksemme oli laittaa valopaneelit niiden taakse ja asentaa ne olohuoneen nurkkiin. Paneelien hinta osoittautui kuitenkin liian korkeaksi ja idea haudattiin. Lasit olivat vuoroin seinää vasten, vuoroin sohvan alla ja milloin missäkin. Olohuoneen sisustuskin muuttui eivätkä lasit enää sopineet suunnitellulle paikalle. Homma ei edennyt mihinkään. Kysyimme ledinauhaa eräästä liikkeestä, joka ei sitten soittanutkaan meille koskaan takaisin.

Ennen kuin vuodenvaihteen tienoilla. Suunnittelimme laseille omasta päästä kehykset, saimme hankituksi materiaalit vähitellen, sopivaa ledinauhaakin löytyi toisesta paikasta. Hankittiin myös kolvaussysteemit ja kaikki. Sitten vain kokoamaan. Muutama ilta siinä meni, mutta siinäpä se nyt on! Hyvä me!

Niin ja tuo roikkuva sähköjohto kyllä sitten piilotetaan jonnekin. Neljän seuraavan vuoden sisällä.

Twitteriä ruokapöytään

Löysin palan nättiä vahakangasta ruokapöytään. (Nyt siinä tosin on jo tomaattikastiketahra, joka ei lähde irti.)

Eteenpäin ryömien

Välitilan ruokapöytä. Kuvassa näkyvästä syystä ei ruokapöytäkäytössä.

Kuvasta ovat kuitenkin poissa pöydän päällä (!) säilytetyt pari jakkaraa. Meillä oli 2+2 baarijakkaraa, ja nyt on enää vain kaksi, kun vein selkänojattomat versiot kierrätykseen. Keittiön pöydän ympärillä tilaa on vain kolmelle. Kolmas jakkara on emännänjatkos eli porrasjakkara, johon ostin pehmusteen. Sellaista kuitenkin usein tarvitaan, niin se oli hyvä säästää.

Edelleen pöydällä on lastenvaunujen koppa (vaunut ovat melkein ehjät ja joku voisi saada niistä vaikka parvekevaunut jos ei vallan käyttövaunut - kun vain löytäisin sellaisen henkilön), hiirien ruokaämpäri, myös uutta omistajaa etsivä lasten toppapuku (pian heivaan sen vain Konttiin jos en muuta keksi), kipukoukku ja t-paita, jonka kuva on mennyt huonoksi.

Huvittavaa katsoa kuvista omia sotkujaan. Toisten sotkuista on helppo sanoa että laita tuo pois ja tuo tuonne, mutta omiinsa sokeutuu ja oppii elämään niiden kanssa. Kuva antaa motivaation tehdä jotain asialle!

Voi ei, taas idea

Olen taas saanut idean. Mies ei ole ihan vielä ostanut tätä. Mutta se on tosi hyvä idea.

Meillä, kuten monessa muussakin paikassa, on sohva, musiikinkuunteluvehkeet, Wiit ja sen sellaiset olohuoneessa. Sen viereisessä "välihuoneessa" on ruokapöytä, joka ei ole ruokapöytäkäytössä vaan sen päällä on epämiellyttävää romua. Syömme kolmistaan aina keittiön baaripöydän ääressä, ja siinä tehdään kaikkea muutakin. Istun hyvin harvoin sohvalla muuten kuin elokuvaa katsoessani.

Olemme siis osoittautuneet pöydänääressäistujaihmisiksi.

Meiltä vain puuttuu iso hyvä pöytä.

Ideani kuuluu näin: siirretään viihde-elektroniikat sohvineen välihuoneeseen, joka on sopivan pimeä koppero. Laitetaan valoisaan olohuoneeseen keskelle iso ruokapöytä. Keittiön baaripöytälevyn voi poistaa käytöstä.

Eikö kuulostakin mahtavalta?!

Suunnittelen

kun en muutakaan jaksa, ollaan koko porukka flunssassa. Ollaan katsottu koko päivä ja ilta Primevalia DVD:ltä. Minulla on nyt idea ruokailutilan maalauksesta.

Ehkä tästä tilasta tulee vielä joskus siisti ja valmis...

Vanha ikkuna

Meillä on pyörinyt nurkissa jo kuukausikaupalla vanha ikkunankarmi, jonka ostin rakennustarvikekirpparilta. Siinä on ollut hankalasti heloja kummallakin puolella, nurjalla puolella on ollut jotkut lukitussysteemit,

Eilen kun oli sopivasti aikaa, paukutin nämä lukot irti ja santapaperoin karmia.

Karmi voisi näyttää hauskalta tuon liitutaulun ympärillä, kummatkin ovat neliöitä. Pitää keksiä miten ne kiinnittäisi seinään...

Toimistotarvikeinventaario

Tänä aamuna teki mieli tarttua kasaan nimeltä lipaston toimistotarvikelaatikko. Sieltä löytyvät oma nitojani, rei'ittimeni, erilaisia vihkosia, paljon kyniä, luuppi, kirjepaperia, etikettejä, reiänvahvikkeita ym ym ym. Myös vanhat vesivärini ja väriliituni.

Isännän kanssa kun pistimme hynttyyt yhteen, niin hänellä oli vielä omia tarvikkeitaan toisessa laatikossa.

Ensin otin kaiken ulos nähdäkseni, mitä laatikko on syönyt ja voisiko jostain luopua.

Piirustustarvikkeet vein junnun kirjoituspöydän laatikkoon. Hänelle ei tarvi ostaa värejä ainakaan kymmeneen vuoteen. Pari maalauspaperivihkoa tungin vaatehuoneen hyllylle joidenkin laatikoiden alle. Kirjepapereita oli tosi paljon. (Nykyäänhän ei tule oikeita kirjeitä oikein lähetettyäkään, vaikka varmasti moni sellaisesta ilahtuisi.) Ne saivat vielä luvan jäädä meille, mutta siirsin ne yhteen olohuoneen kirjahyllyn laatikoista, jotka olivat vajaakäytössä. Yhdistin myös nitoja- ja rei'itinvarastomme ja kaikki löytyvät nyt yhdestä paikasta.

Nyt on taas siistiä!

Voi väsymys

Aina pitää valvoa sunnuntai-iltana liian pitkään, ja maanantaina tulee nukkumaanmenoaikaan True Blood. Tiistaina päätinkin olla järkevä ja mennä aikaisin sänkyyn. Olipa hienoa herätä kuudelta virkeänä! Kello vaan soi kesken vilkkaimpien unien ja oli hiukan vaikea tajuta missä oli ja mitä tapahtui.

Jospa tänään ehtisi puuhastella jotain? Minulla on taas jotain betonista muhimassa muovin alla pihalla. Tulossa on toinen lehtiallas (tällä kertaa aidosta raparperinlehdestä, tosin nyt en laittanut raudoitusta joten katsotaan kestääkö se), lisää pikku laattoja ja kynttilänjalka kolmelle tuikulle. Naapuri on kovin utelias näistä touhuistani, mutta ei ole vielä näyttää mitään kovin hohdokasta :) Betonikin pääsi loppumaan, sitä pitää hakea uusi säkki. Ehkä kokeilen jotain vähän hienompaa laatua seuraavaksi. Minusta on tosi hauska tehdä omin käsin kaikenlaista, vaikkei siitä mitään hienoa kehkeytyisikään. Onpahan ainakin terapiaa näyttöpäätetyöskentelyn vastapainoksi.

Viikonloppuna vissiin alkavat jalkapallon MM-kisat. En tiedä aikooko remppakaveri linnoittautua töllön ääreen ihan oikeasti useaksi viikoksi, mutta jos näin on, taitaa koti- ja pihapuuhailu jäädä meikäläisen kontolle :D Saanpahan tehdä sitten oman mielen mukaan. Toivon että sen puisen pihahäkkyrän hionta ja maalaus kuitenkin valmistuisi ennen kisojen alkua.

Suunnitelmissa on ainakin kolme asiaa. Ns. ruokailutilan valaistus on edelleen auki. Millaiset lamput voisi yhdistää katossa riippuvaan karahkaan? Karahkan kohdevalaiseminen ei valaise lautasia. Näyttäisivätkö tavalliset katosta riippuvat lamput typeriltä siinä oksan alla?

Toinen, ehkä vähän nopeammin valmistuva asia olisi isännän viskikaappi. Hän on keräillyt useita sortteja kirjahyllyn päälle, mistä ne olisi kiva saada parempaan paikkaan. Ideana meillä oli laittaa keittiönkaapille jalat, ja jalkojen väliin mahtuisi nurkassa seisova kaiutin. Tosin kaiuttimen päällä on nyt kasa laatikoita täynnä CD-levyjä, jotka pitäisi saada johonkin. Ehkä siihen nurkkaan tarvittaisiin kunnon säilytyskaluste.

Ja kolmantena, kaikkein akuuteimpana, olisi tarve saada olkkarin ikkunaan ja viherhuoneen ulko-oveen joku verkotus.

Junnu muuten pääsi kokeilemaan lastenjuhlissa diaboloa. Neljävuotias ja ihan vain edellistä katsomalla oppi heti pyörittämään sitä! Ajattelin ostaa hänelle oman, niin saa opetella sillä temppuja.

Etelä-Amerikka seinälle

Kirjahyllyssä on odotellut muutosta lähtien kasa tauluja oikeaa paikkaansa. Tänään tartuimme tuumasta toimeen ja valitsimme asetelmalle paikan ruokailuhuoneesta, vai mikä välitila onkaan. Taulut olivat miltei samankokoisia ja samanmuotoisia, joten laitettiin ne tiiviiseen muodostelmaan.

 

Tauluista vasemmalla alhaalla ja oikealla ylhäällä on ostettu Ecuadorista markkinoilta ja edustavat paikallista perinteistä maalaustyyliä. Oikealla alhaalla oleva apina on Meksikosta ja se on tehty perhosensiivistä. Viimeinen taulu on erilainen nuori, se on Thaimaasta ja sen kiinnityskin on vinossa.

Kuinka pehmoinen voikaan koira olla sohvalla vieressä.

Karahkan kattoasennus

Tänään oli hyvin onnistunut iltapäivä. Lähdettiin töistä ajoissa, haettiin iso kasa kahdenlevyisiä listoja (ja minulle pari rimaa askartelua varten). Remppakaveri jäi tekemään ruokaa ja käyttämään koirat ulkona, ja minä hain juniorin hoidosta. Käytiin paluumatkalla Lielahdessa kangaskaupassa ja sieltä tarttui mukaan tilkkunen Disney Autot -kangasta. Flashforwardissa näin että tyyny on tehtynä, joten uskon että se joskus valmistuu.



Päivän varsinainen uroteko oli sen puoli vuotta nurkissa seisseen ison oksankarahkan kiinnittäminen vihdoin ruokailutilan kattoon. Nyt meillä oli vaijeria, nipistimiä, koukut katossa, vaijerileikkuri ja auringonpilkut kohdistuneina ja työ saattoi alkaa.





Viikonloppuna päästään sitten sahailemaan ja naulailemaan. Mietimme jonkinlaisen pikkusirkkelin tai muun koneellisen katkaisimen ostamista, ettei mene liikaa rauhoittavia. Pitää tutustua rautakaupan valikoimaan. Minun pitäisi valita olohuoneen verhokangas. Kaupassa oli pimennyskankaitakin, tosin aika tylsän värisiä, ehkä toiselle puolelle voisi ommella jotain piristävämpää. Täytyy tutustua niihinkin ajan kanssa.