Kahdeksanvee

Onnea, muru!

Ei uskoisi että vauveli on jo kahdeksanvuotias. Käytiin syntymäpäivänä shoppailemassa, hän sai valita itselleen lahjan (pitkällisten pohdintojen jälkeen hän päätyi Nintendo-peliin) ja herkuteltiin dajm-kakulla. Kunnon kaverisynttärit järjestetään myöhemmin kun lomakausi on ohi.

***

The kid turned eight today. I can't believe he is so big already. We went shopping together and he chose his present himself. Then we had some chocolate cake.

8-vuotias

Pikku 8-viikkoisesta on tullut uljas 8-vuotias.

Onnea ihanalle porokoirallemme!

Ja onnea myös isälleni, jolla sama hyvä syntymäpäivä!

Iloista syntymäpäivää minulle!

Tulossa hyvää musiikkia ja etumaksuna namisuklaata rakkaalta mieheltä :)

Kerroin junnulle viikolla että minulla on perjantaina synttärit. Hänen naamansa muuttui ihan myrtsiksi ja kysyin syytä. - No sitten tänne tulee kamalasti jotain ihmisiä! Lohdutin, etten järjestä juhlia, ollaan ihan rauhassa. Introvertti poikaseni...

Beyblade Challenge

Beyblade-juhlien järjestämiseen tuli vielä viimeinen mutka, kun eräs luokan tyttö A kutsui kaikki luokkalaiset samaksi sunnuntaiksi juhlimaan omia synttäreitään. Eräs äiti vihjasi, että kyllä kahdetkin juhlat sopisivat samalle päivälle. Pienen pähkäilyn jälkeen päätin kysyä ilmoittautuneilta, voisiko turnausta siirtää muutaman tunnin eteenpäin, että halukkaat pääsisivät myös A:n juhliin. Onneksi kaikille siirto sopi ja valmistautuminen jatkui hyvillä mielin.

Eilen suuri päivä sitten koitti. Käytin junnun ensin A:n synttäreillä. Hän asuu perheineen vanhassa suuressa kartanossa, jolla kasvatetaan lehmiä. Oli aika hulppeat tilat! Olisipa ihanaa itsekin pystyä asumaan suvun vanhalla tilalla, jolla on pitkät perinteet ja historia. Kiva kun kaikki kutsuttiin!

Kotiin päästyämme syötiin äkkiä. Mies lähti koirien kanssa lenkkeilemään ja minä jäin laittamaan herkkuja pöydille ja koristeita seinille.

Poikia alkoi tulla ennen viittä, ja ihanana yllärinä myös koko päivän futisturnauksessa ollut pojan hyvä kaveri pääsi ennakkoarvauksesta poiketen paikalle! Satuin tuurilla löytämään tori.fi:stä ison pyöreän liukurin toiseksi bleidausareenaksi, ja onneksi löysinkin, se oli parempi kuin "oikea" areena. Ja mikä parasta: oikean areenan hinta 20 euroa, käytetty liukuri 6 euroa.

Ensin pojat saivat bleidata vapaasti ja syödä herkkuja samalla. Myös takapihalla käytiin leikkimässä koirien kanssa. Sitten aloitettiin turnaus. Mies oli kehittänyt hienon systeemin, jossa oli ensin alkusarja, jossa kaikki kisasivat kaikkia vastaan. Siitä parhaat selvisivät playoffeihin ja lopulta finaaliin.

Voittaja sai tekemäni diplomin. Ensin kuului mutinaa "eikö muuta", mutta kun otin laminointikoneen esille ja syötin diplomin sen läpi, siitä tulikin kovin kiintoisa :D Kaikki saivat myös kirjanmerkit, joissa luki oma nimi ja Beyblade Master, ja jokaisella oli myös eri kiekon kuva.

Olin tunkenut ylimääräiset tuolit makkariin ja sulkenut oven, mutta kyllähän pojat sinne menivät pomppimaan. Kaikkein hauskin paikka tuntui olevan koiran häkki, jonne pojat konttailivat ja sulkivat toisiaan vuorotellen.

Hauskaa tuntui kaikilla olevan ja hyvin jaksoivat pojat juhlia, vaikka päivä oli ollut jo pitkä. Yhden pojan äidiltä tuli jo viesti, jossa kerrottiin että iltapalalla oli oikein iloinen poika, kun oli ollut niin kivat juhlat :) Se oli kiva kuulla!

Kolme vuotta kadonneita hetkiä

Eilen tämä sähköinen kotipäiväkirjamme täytti kolme vuotta. Kolme vuotta sitten ostimme rivitalon päätyhuoneiston, josta tuli ensinäkemältä hyvät fiilikset, ja muutimme yhteen muodostaen uusperheen.

Sen jälkeen täällä on maalattu, maalattu vähän lisää, saunottu, vaihdettu listat, naurettu, kiinnitetty koukkuja, hyllyjä ja tauluja, itketty, saatu karvaista perheenlisäystä, syöty hyvin, pesty pyykkiä, kuopsuteltu takapihalla, nautittu metsäntuoksusta (ja siivottu jatkuvasti satavia männynneulasia), sotkettu, järjestelty, siivottu, ja viimeisimpänä saavutuksena saatu lapsonen koulutielle.

Lastenjuhlien suunnittelu on hauskaa - NOT

Junnu on täyttänyt jo seitsemän, eikä hänellä ole koskaan ollut varsinaisia lastensynttäreitä. Viime vuonna kutsuttiin harjoituksen vuoksi kolme, mutta kaksi heistä tuli äitinsä luku- tai ajatusvihreen takia jo edellisenä päivänä. Ei siinä mitään, lähikauppaan herkkuja hakemaan ja saatiin bileet pystyyn kuitenkin.

Syntymäpäivä on heinäkuussa, jolloin kaikki ovat lomalla, joten oikea päivä on juhlimiseen varsin väärä päivä. Tänä vuonna synttäreitä on mietitty jo kauan ja hartaasti. Olen surkea juhlanjärjestäjä (itsekritiikkiä on varmaan vähän liikaa) ja tämä on suuren stressin aihe. Hop Loppia on pyöritelty, mutta se on toisaalta tuttu jo monista muista synttäreistä. Ahdistaa vähän ajatus siitä, että juhlia vertailtaisiin ja mietittäisiin kenellä on hienoimmat. Toivottavasti näin ei vielä (tai koskaan) ole.

Päätettiin tässä sitten muutama päivä sitten, että järjestetään synttärit kuitenkin kotona. Teemaksi ehdotin poikien rakastamaa Beybladea. (Asiaan vihkiytymättömille tiedoksi, että kyseessä on eräänlainen koottava hyrrä, jolla voi taistella muita hyrriä vastaan koveralla areenalla tai missä vain. Ensin pysähtynyt häviää.) Järjestäisimme Beyblade-turnauksen tähän tyyliin (oops, linkki antaa nyt DNS-erroria).

Tein hienon kutsun ja lähetin sen aamulla kaikille luokan poikien äideille. Ja eikös yhden lähimmän kaverin äiti vastaa heti että samana päivänä on jalkapalloturnaus! Voi äh. No, ei auta kuin odotella, mitä muut vastaavat. Ehkä b-turnausta pystyy siirtämään. Toivottavasti en tuota suurta pettymystä junnulle tämän kanssa :(

Pienissä häissä

Olimme viikonloppuna miehen ystävän häissä pääkaupunkiseudulla.

Vihkitilaisuus oli hieno, häämarssi soitettiin viululla ja pianolla ja papin puhe oli henkilökohtainen. "Symboolit" löytyivät tästäkin kaavasta.

Vihkimisestä jäi todisteeksi vain ruusun terälehtiä.

Me! Hääpäivämme oli sopivasti samaan aikaan :)

Selitystä tuli juhlapöydässä sen verran lennokkaasti, että punaviiniä läikähti liinalle. Meni hyvä viini vähän hukkaan.

Tanssimusiikista vastasi Floss Band, ja soittivatkin hyvin. Punaisilla korkkareilla oli pyöritystä!

Ahkerat miehet naistenpäivänä

Tänään isäntä nakutti monta metriä jalkalistaa makuuhuoneeseen. Osa listasta piti liimata seinään. Seinät olivat niin kierot, että joihinkin paikkoihin seinän ja listan väliin sai sormenpään tungettua. Toista se olisi itse rakennetussa talossa! Siihen hommaan en tosin rupea, haluan säilyttää järkeni.

Junnu taas rakensi tekniikkalegoansa ja sai traktoriinsa tehtyä moottorin. Siinä on männät ja kaikki. Tosi hieno!

Sitten jurputusta naistenpäivästä jurputtajista. Joidenkin mielestä ei saisi viettää naistenpäivää, ei ystävänpäivää, ei mitään erityistä päivää, koska kyllähän joka päivä voi muistaa ystävää ja naisia ja kaikkia, ei siihen mitään kalenteripäiviä tarvita.

Vietetään vaan joka päivä joulua, Runebergin päivää, uutta vuotta, naistenpäivää, vappua ja kaikkia muitakin erikoispäiviä sameassa harmaassa sekasotkussa. Mikään päivä älköön erottuko toisesta millään tavalla. Onhan kaikki vain kaupallista salajuonta.

Vai olisiko sittenkin kivempi nousta välillä vähän arjen yläpuolelle ja ottaa juhlan aiheeksi vaikkapa nyt tänään meidät ihanat naiset?

Vuosi vaihtuu

Syötiin mahamme täyteen herkkuja ja jäi vielä sunnuntaillekin.

Betoniluomuksilleni löytyi viimein käyttöä - raketin lähettämisessä painoina :D

Tieltä löytyi räjähtämätön vihreä "kirsikka", jota emme mekään saaneet räjähtämään. Sinne jäi.

Aattona

Argh, sotkua - mutta pala kakkua auttaa

Riisipuuron keittoa

Riisipuuro palaa pohjaan

Kuusemme on pieni mutta sitäkin tuuheampi

Pukkikin meille osasi

Huh, lasillinen hyvää portviiniä pelastaa illan

Kuviahan ei aaton tärkeimmistä tapahtumista ole, mutta tässä tiivistelmä:

Aamulla nukuttiin (taas) pitkään ja isäntä käytti koirat ulkona. Imuroitiin vähän ja katsottiin Lumiukko ja joulurauhan julistus. Sitten käytiin joulupuuron keittoon. Puuron sekoittamisesta saatiin aikaiseksi lihava riita, jonka kiehuessa lähdimme käyttämään koiria päivälenkillä mukamas valoisan aikaan.

Kaikki meni hyvin, kunnes nuorempi koirista bongasi jonkin eläimen ja lähti haukkuen perään. Vanhemman saimme onneksi pidettyä. Haukkua kuuluikin sitten sieltä ja täältä ympäröivistä metsistä kunnes taukosi kokonaan. Odottelimme vähän aikaa, mutta päätimme sitten jakaantua. Minä vein toisen koiran kotiin ja isäntä jäi metsään karkuria huutelemaan.

Aika kului ja meillä oli sovittu joulupukkikeikka kello puoli kuusi. Kymmentä yli neljä lähdin takaisin metsään hakemaan isäntää takaisin. Puhelintahan hänellä ei luonnollisesti ollut mukana. Raahustimme surkeina kotia kohti. Ainoa lohtumme oli, ettei vettä satanut.

Aivan talomme takana olevassa metsikössä ollessamme kuulimme haukuntaa. Luulin sitä sisällä olevaksi koiraksemme. Se kuului kuitenkin selvemmin ja oli puolustuskannalla. Huusin karkulaista nimeltä -- ja sieltä se tuli, autokatoksesta! Koira oli löytänyt yksin kotiin. Onneksi matkalla ei ollut autoteitä, ja aattona luultavasti suurin osa ihmisistäkin oli jo jouluaterialla (paitsi me).

Rapainen koira pesuun, meille voileipä suuhun ja joulupukin ja -muorin kamppeet päälle. Naapurimme oli sopinut toisen naapurin kanssa, että tämä olisi hoitanut heillekin pukin, kun neljä lastenlasta oli tulossa jouluksi, mutta tämäpä oli unohtanut koko jutun. Niinpä minä ja isäntä pääsimme tai jouduimme aika lyhyellä varoitusajalla Korvatunturin asukin sijaisiksi.

Luulin, että jättäisimme lahjasäkit sisälle ja häipyisimme suunnilleen saman tien, mutta eihän se niin mennyt. Meille soitettiin nokkahuilua, tanssittiin ja laulettiin, ja sylissäkin käytiin istumassa. Lasten iloisista silmistä ja hihkumisista löytyi meillekin jo välillä kadonnut joulumieli, ja palasimme kotiin aivan eri mielellä.

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, ajatteli maha, kun jouluruokaa sisäänsä sai. Ruoan jälkeen kävi meilläkin joulupukki, ja ilta päätettiin saunomiseen. Loppu hyvin, kaikki hyvin!

Matkalla Linnan juhliin

Päiväkodissa on perinteenä itsenäisyyspäiväjuhlat, joihin valitaan presidenttipari esikoulusta. Kaikki pukeutuvat parhaimpiinsa. Juhlan jälkeen eskarilaiset lähtevät vielä hienoon ravintolaan syömään lounasta. Aivan mahtava idea!

Yritin kuvata junnua juhlalookissaan, mutta hän ei nykyään haluaisi lainkaan poseerata kameralle. Tällaisen kuvan onnistuin kuitenkin nappaamaan ♥

Hyvää syntymäpäivää, kuusivuotias!

Junnu täytti tänään kuusi vuotta. Olimme kutsuneet kolme kaveria iltapäivällä käymään. Tiistaipäivä meni siivotessa. Kello kaksi olin juuri alkamassa imuroida tuulikaappia, kun näin oven takana liikettä. Kaksi kavereista oli tulossa juhliin! Äitinsä oli ihan lomapäällä sekoittanut päivät ja tuonut pojat vääränä päivänä. Eipä mitään, onneksi junnun huone oli siivottu jo maanantaina ja ulkona oli hieno ilma. Kiisin lähikauppaan ostamaan vähän sipsiä ja karkkia ja meillä oli loppujen lopuksi oikein hauskaa!

Tänään isäntä teki aamulla ihanan mansikkakakun ja kävimme syömässä ulkona. Sitten tuli sitten se kolmas kaveri. Pojat saivat leikkiä aarteenetsintää vihjeiden avulla (olikin tosi hauska leikki!) ja sitten herkuteltiin taas.

Rasavillit pihalla

Mieluisa synttärilahja

Missä se seuraava vihje oikein on?

Lapsetonta

Päivän trivia: kiinaksi "luomu" on 有机 (yǒujī). Merkit tarkoittavat "(jossakin/jollakin) on kone". Helppoa, vai mitä?


Oltiin viikonloppuna pohjalaisissa häissä. Menot olivat osa Haku päällä -festareita ja vihkiminen oli kaikille avoin tilaisuus. Ennen kirkkoa kävimme syömässä hotelli-ravintola Pitkässä-Jussissa ja jatkot pidettiin aseman vieressä makasiinirakennuksessa. Tulipa tanssittua aamuun asti! Tätä univelkaa maksellaan vielä muutama päivä. Mutta hauskaa oli, kiitos ihanalle hääparille!


Junnu napattiin ukin ja mummin autoon hetki sen jälkeen kun olimme saapuneet kotiin. Hän saa viettää tämän viikon mummolassa, kunnes otamme hänet mukaan ja viemme Ruotsiin Kolmårdeniin. Meille on ystävän kanssa varattu mahdollisuus päästä susiaitaukseen ihan susien lähelle. Toivottavasti näemme paljon muitakin eläimiä!


Ruotsin reissun jälkeen junnu lähteekin kahdeksi viikoksi Englantiin isänsä luokse. Hän odottaa jo kovasti että pääsee painimaan, koska hän kuulemma voittaa aina.

Lastenjuhla

Työpaikka keksi viime vuonna, että lapsellisetkin työntekijät voisivat pitää kesäjuhlista. Tänä vuonna oli siis toisen kerran vuorossa ohjelmaa pienemmille. M oli opiskelemassa, joten menimme junnun kanssa kahdestaan paikalle katselemaan. Juhlapaikka oli siirtynyt Nokian kurssikeskukseen, mikä olikin vanhaa Rosendahlin rantaa sopivampi paikka.

Yllätyksemme bändi, joka ennen tunnettiin nimellä Hevisaurukset, oli tehnyt paluun. Vaikka junnu ei ulospäin näyttänytkään innostustaan, ei pois saanut lähteä ennen kuin viimeinenkin kappale oli varmasti soitettu.


Paikalla oli myös karuselli, mutta se oli suunnattu selkeästi pienemmille. Jännityksen asteen näkee naamalta. Sain jälkeenpäin kuulla, miten poika on mennyt sellaisessakin vempeleessä, joka menee "näin: tsuhtsiuhtsiuh."


Paikalle oli saatu myös tämän vuoden Idols-esiintyjiä. Stina Joku kerkesi lopettaa ennen kuin löysimme taas paikalle, mutta kerkesimme kuulla Ilpo Joltakintoiselta pari kappaletta. Ja kaupan päälle nimikirjoituksenkin. Junnu osaa olla ainakin rentona julkkisten seurassa.


Lopuksi pääsimme vielä käymään pomppuradalla. Tuntuivat nämä olevan se paikan paras anti.

Pyynikin trikoo

Kävin sovittamassa juhlamekkoani viimeistä kertaa. Nyt laitettiin pituus kohdalleen. Maanantaina saan hakea sen ja viikon päästä se pääseekin ensimmäiseen käyttöönsä. Ompelija toimii perinteikkäässä miljöössä Pyynikin Trikoon talossa.

Kaksi viikkoa

Tasan kaksi viikkoa aikaa juhlapäivään. Eilen ostin joitakin kertakäyttöastioita ja lisääkin tarvitaan. Teemme myös iskun Ikeaan iltapäivällä, sieltä haetaan snapsilaseja ja jotain pientä pöytien koristukseksi. Sain ostettua kasan viinilaseja halvalla huuto.netistä ja haen ne viikon päästä.

Viikonlopun aikana pitäisi myös valmistaa lauluvihko ja viimeistellä ohjekirje osallistujille. Onneksi tauti alkaa meillä aikuisillakin viimein jo vähän hellittää ja osa voimista on palautunut.

Ensi viikolla pitäisi mekkoni olla melko valmis ja uuden tukankin saan samoin kuin isäntä. Junnu saikin lyhyet kutrit jo eilen ja näyttää ihan eri pojalta!

Juomapuoli kunnossa

Eilen isäntä kävi hakemassa pitkän reissun päästä kurkunkostuketta juhliin. Keskiyön jälkeen tyhjensimme auton takakontin eteisen lattialle ja keittiön pöydälle. Mihin nämä kaikki laitamme? Onneksi aikaa ei ole enää montaa viikkoa.

Kasaa katsellessa tulikin sitten mieleen, että olisi varmaan hyvä olla myös laseja. Lautasina käytämme varmaankin kertakäyttöisiä, koska tiskaustoiminto juhlapaikalla on vähän kyseenalainen. Mutta lasit olisi hyvä olla oikeata tukevaa ainetta. Snapsilaseja saa Ikeasta hyvin edullisesti, mutta viinilaseja koitan kysellä martoilta ym.

Kokoelma karttuu

Olen nappaillut näitä pikku lasipulloja sieltä täältä mukaan. Ajattelin käyttää pöytäkoristeina, laittaa vaikka kuhunkin yhden pikku kukan.

Juhlaprojekti: mekko

Mekko valmistuu sisäpuolelta ulospäin. Kävin tänään sovittamassa vuorta. Ompelijan ei tarvinnut tehdä siihen juurikaan muutoksia, vähän kiristi paria saumaa.

Ompelijalla oli kangasehdotus, mutten syttynyt väriin, oli liian ruskea. Menin itse kangasostoksille ja löysinkin villin viskoosikankaan. Siitä tulee ihana mekko! Ei kylläkään sellainen mitä siviilisäädynvaihtojuhlissa on tapana pitää, mutta ainakin persoonallinen.

Huomenna tapaamme erään tädin, joka voisi auttaa meitä ruokapuuhissa. Meidän pitäisi päättää kuinka paljon tekisimme itse ja kuinka paljon hänen tehtäväkseen jäisi. Minun pitää myös huomenna muistaa tehdä pari puhelinsoittoa ja varata eräs kapine.

Ruokapuoli vielä vähän stressaa, tulisi parempi fiilis jos saisi siihen selvyyden.

Juhlabuukkausta

Juhlien todo-listalla on tällä hetkellä 16 avointa tehtävää. Olemme sentään jo onnistuneet buukkaamaan paikan, kampaajan, koirien hoidon ja kuvaajan. Kolttu ja ruokapuoli ovat työn alla.

Harmi kun työpaikkahuolet vähän painavat, se vie energiaa järjestelyltä.

Tänään kuitenkin tehdään viimeiset kortit ja huomenna heitetään ne postiin. Ensimmäiset lähetin jo firman sisäisessä postissa eilen. Sitten vain sähköpostia kyttäilemään!