Ulkohuonekalu syntyy juuri viimeisenä kesäpäivänä

Terassin tekemisestä jäi isot kasat jämäpuuta, sekä lehtikuusta että kestopuupalkkia. Huikea ajatuksemme oli tehdä siitä ulkopöytä, jollaista meillä ei ollut sen jälkeen kun veimme edellisen roskalavalle josta taloyhtiön tantat sen hakivat takaisin ja sosialisoivat.

Isännän kanssa ideoimme ja junnun kanssa pitkälti toteutimme pöytälevyn lehtikuusilankuista. Siitä tuli aika hiton painava. Ja siinä se terassilla odotti viikon verran (viikonko vain? tuntui kuukaudelta. Ehkä ajantajussani on vikaa.)

Tänään laitettiin levyyn jalat. Massiiviset kestolankut, joista terassin runko on tehty, sahattiin oikeaan mittaan ja laitettiin puoliksi. Kiinnitys hoidettiin perinteisesti kulmaraudoilla.

Siinä se on <3 Pysyi se pystyssä sen aikaa kun söimme jäätelöt ulkona.

Koiran mielestä pöytä on pöydän alla makaamista varten.

Naapuri pakotti vielä ottamaan omenoita mökiltä. Näistä pitää kuulemma tehdä jotain oikein hyvää. Ehkä on taas omppupiirakan paikka!

***

We finished our garden table project. It is made of patio material that we didn't need. It's heavy and it works. Love it!

Autokatosahdistuksen auringonlasku

Autokatoksen ulkonäkö ja siisteystaso ei viimekesäisestä kylppäriremontista juurikaan talven aikana kohentunut.

Seinänvierukset olivat täynnä laudanpätkiä ja muuta puuroinaa, joka odotti pääsyään sahanterän alle ja puuklapikasaan.

Muutama päivä sitten isäntä tarttui toimeen ja pätki pätkät. Teimme myös kaksi muuta parannusta: yläkuvassakin näkyvälle tuuletustangolle ostettiin kaveri ja seinään laitettiin kaksi koukkua lumikolaa varten.

Meillä ei ole ulkovarastoa, joten ikävän paljon tavaraa on pakko vain pitää katoksessa. Muissa asunnoissa olevan varaston tilalla meillä on toinen kylpyhuone.

Katos on vielä work in progress, mutta muutos on jo nyt iso.

Hyllynen

Tadaa, pieni hylly eteiseen vaikkapa puhelimia varten!

Hylly pysyy paikoillaan listojen välissä, mutta sen saa tarvittaessa vedettyä siitä ulos.

Rautakin taipuu miehen eessä

...tai ainakin käsissä. Hän yrittää saada valmiiksi kaidetta/jalanlepuutuspaikkaa saunaan, mutta kuuleman mukaan kaikki ei mene ihan kuten oli tarkoitus. Nyt hän syö hermohapankorppua otsalamppu päässä.

Nikkarointimestarit

Hirviästi jämälautoja ja -listoja yhdistettynä kukkahyllyn tarpeeseen tuotti eilen kätevissä käsissämme uuden huonekalun, jonka maalasin tänään valkoiseksi.

Hylly on vanhan saunan selkänoja, ohuet rimat entisen olkkarinverhon tukena, jalat sirkkelöitiin saunan seinästä yli jääneestä palkista. Tueksi ovi- ja jalkalistanpätkiä. Maalattu maalipurkinpohjilla. Hinta nolla euroa!

Valoa ja varpaita

Isäntä otti ja asensi kätevästi kuituvalot saunaan. Istuttiin lauteilla ja heiluteltiin varpaitamme.

Nyt jäljellä on kaiteen ja lauteiden väliin tulevan koristesäleikön teko ja asennus. Ainakin kaidetta tarvittaisiin ennen kuin junnu tulee testaamaan saunaa.

Saunassa on melkein lauteet

Saunaprojekti etenee kuin kilpaileva laajakaista. Eteneepä kuitenkin, ja varsin konkreettisesti.

Perjantai-iltana kiinnitimme seiniin lauteiden pidikkeet ja mies käsitteli istumalauteen ja kehikon toisen puolen. Huomenna voi sutaista loput, ja sitten lauteet voi vaikka laittaa paikoilleen.

Kuituvalot toimivat jo, vaikkakaan eivät ole vielä kiinni missään, johtokasa vain mytyssä lattialla. Paitsi kiuaslinssi. Se on kiukaan paikan päällä katossa ja sen pitäisi valaista nouseva höyry kauniisti. Odotan suurella kiinnostuksella.

Käsittelin saunan oven viereisen karmin vielä hopeanharmaalla värillä. Saranan taakse piti kurkotella pienimmällä vesivärisiveltimellä, jonka löysin varastoistani. Mutta sain sen tehtyä.

Tukiaisia marjapensaille

Pihamme oli vallannut jonkinnäköinen putkikasvi. En tajunnutkaan sitä ennen kuin naapuri huomautti, että on nyhtänyt pois kaikki tuon (*osoittaa*) näköiset omalta pihaltaan, että eikös se ole joku rikkaruoho. No on, ja nyt ollaan mekin nyhdetty urakalla.

Saimme tehtyä vanhan kompostikehikon laudoista tuet kahdelle viinimarjapensaalle. Kolmas on niin vadelmanversojen valtaama, että sen kanssa täytyy vähän miettiä.

Tuista tuli aivan toimivat.

Aroniat tursuavat naapurin puolelta. Saimme luvan tehdä niille mitä lystäämme. Viime vuoden painavien lumien alla ne taipuivatkin aidan päälle, niin että jos niitä kovasti katkoo meidän puoleltamme, ne lyhenevät tumpeiksi.

Marjapensaat oli tuettu aiemmin näin kauniilla muovirenkailla.

Isäntä terotti uusia tukia kirveellä. Jonkin aikaa autokatos toimi kuin vampyyrinmetsästäjän varastona.

Uutta vadelmapaikkaa perustamassa...

Saunan muuri menettää värinsä

Meillä oli tupa täynnä väkeä kahvittelemassa - meidän kolmen lisäksi isännän äiti, veli, sisko ja siskon mies - kun remppamies ilmoitti tulevansa laittamaan saunan muuriin päällystettä. Mikäs siinä!

Tuoreeltaan päällyste oli aivan hiekanruskeaa, kuten tässä kun olen antanut sille iltasuihkut.

Päällystettä pitää nyt suihkutella kahdesti päivässä kolmen päivän ajan, että se kovettuu hyvin.

Iltapuuhina meillä oli valmislauteiden katkaisu ja listojen käsittely. Katkaisu ei ollut aivan yksinkertaista. Tukikehikoita piti lyhentää ja keskitukipuuta siirtää, ja istuinosien lautajako ei tietenkään sopinut saunan leveyteen. Teimme nyt niin, että istuinlauteen ja seinän väliin jää hieman suuremmat raot kuin optimaalisesti, ja astinlauteen reunimmaiset laudat on taidokkaasti kavennettu.

Seinä- ja ikkunalistojen maalaus on ärsyttävää nyheröintiä. Miehellä meni hermot ja sain jatkaa tuosta.

Vielä yksi värinmuutos bonuksena. Toteutin violetin kesätukkahaaveeni eilen illalla ja sain tämän näköisen pään:

Klapihäkkyrä

Meidän huushollissa riittää häkkyröitä. Niitä sitten yksitellen laitetaan kuntoon aina kun aikaa ja intoa riittää yhtäaikaa. Tällä kertaa vuorossa oli autokatsoksessa oleva klapikasa, tai tarkemmin kasaa tukevat pylväät. Meiltä alkaa viime talvena tilattu puukuorma vetelemään viimeisiään, joten nyt oli hyvä tilaisuus kohentaa tukirakenteita.

Muuttaessamme taloon puiden molemmilla puolilla oli ilman mitään tukea seisovat rimat, jotka olivat noin metrin korkeudelta kiinni toisissaan rautalangalla. Viritelmä toimi hyvin kunnes puiden määrä alkoi vähenemään ja nyt, kasan ollessa noin 20cm korkea, sai taas jännittää kaatuvatko tolpat auton päälle. Jonkilaista käsitystä rakenteesta voi saada parin vuoden takaisesta puuntilauspäivityksestä.

Koska tarvitsemme puita saunomiseen ja takkaan, ei tässä ollut kovinkaan pitkää tilaisuutta korjata rakennelmaa ennen kuin uusi kuorma saapuisi. Siispä hain sunnuntaina jälleen kasan lautaa suurin piirtein oikeaan kokoon sahattuna (+ kulmarautoja. Ne käyvät mihin vain!) ja askartelin tiistaina viritelmän valmiiksi.

Laudat vaativat vielä pikkaisen sahaamista, sillä maa olikin kupera ja yhdestä reunasta mitattu pituus ei enää pätenytkään toisessa päässä telinettä. Muuten homma hoitui yllättävänkin nopeasti. Puolet rakentelun viemästä kahdesta tunnista meni varmaankin erilaisia työkaluja yksitellen hakiessa, mutta häkkyrä valmistui koko ajan. Huomasin jopa ruuvata pikku palikat seinän vieressä ja maata vasten olevien lautojen taakse, jotta ilma pääsee paremmin kiertämään ympäri. Lisäksi tein kaksi lokeroa, jolloin toista voi täyttää samalla kun käyttää toista puukasaa.

Nyt klapituet ovat kiinni katossa ja alareunasta toisissaan, eivätkä pääse heilumaan tai notkumaan tai kaatuilemaan.

Ikuisuusprojekti nytkähti käyttövalmiiksi!

Tosin ei vielä täysin valmiiksi, mutta se ei tuntunut kissoja haittaavan.

Karkulainen tassutteli perjantaiaamuna takapihalle ihan itsekseen ja sisälle päästyään söi ruokalautaset tyhjiksi ja nukkui koko päivän. Ilmeisen rankka reissu siis.

Koska meillä on nyt taas kaksi kissaa, päätimme jatkaa niiden elintilalaajennosmökkiä, jos se vaikka lieventäisi karkuruuspyrkimyksiä. Lauantaina häkkyrä sai pari loikoilutasannetta ja tänään tarviketäydennyksen jälkeen loput tasanteet, lattian ja verkkokaton.

Hyllyt ovat puisia pihalaattoja, jotka on paloiteltu kolmeen osaan ja ruuvattu häkin seiniin mahdollisimman monesta nurkasta kulmaraudoilla. Hyvin kestivät ainakin ensikäytössä! Lattia on ulkosuojalla käsiteltyä lautaa.

Lievän alkuarastelun jälkeen molemmat uskalsivat tutustua uuteen tilaan. Sitten pitikin käydä koko häkkyrä läpi lattiasta kattoon ja kokeilla kaikki mahdolliset kohdat helpon karkureitin varalta. Sellaista ei vielä löytynyt, mutta tulevaisuus näyttää mitä päättäväisyydellä voi saada aikaan. Toistaiseksi kissat näyttävät viihtyvän.

Seuraavaksi on vuorossa vielä yhden kulkupuun kiinnittäminen, mutta se vaatii ensin mittailua, sahausta ja "ikisuosikkiamme" suojakäsittelyä. Lisäksi katto olisi hyvä saada paikalleen ennen syksyn suurempia sadekuuroja. Ostimme jo 1m x 1m pleksilevyn, joka pitäisi saada kiinnitettyä sen verran vinoon, että vesi valuisi siitä pois.

Saanko esitellä...

...kaksi saavutusta.

Perjantaina ostin meille oman tulostimen. Tähän asti ollaan pienet tulostustarpeemme hoidettu töissä, mutta nyt kun hankin toiminimen, niin pitää ne asiat tulostaa kotona. Laite osaa kuulemma myös kopioida ja skannata.

Myös kissojen parveke on edistynyt tänään upeasti, ja siitä puuttuu enää vain katto, lattia ja oleskeluhylly. Sitten se vihitään käyttöön ja toivotaan, että houdinikaksikko pysyy sisäpuolella. Kiitos isännälle ruuvailusta!

Eilen vietin koko päivän Forssassa arabianhevosnäyttelyssä. Oli melkoisen rankka reissu, sen verran kuumaa oli. Otin paljon ylivalottuneita kuvia ja jännitin ystävän puolesta. Hän selvisi ensimmäisestä näyttelystään kunnialla, varsa ei karannut ja pokaalinkin saivat!

Huomenna takaisin töihin. Ei oikein huvittaisi, mutta kaipa se siitä alkaa taas sujua. Aamuherätykset ovat pahimmat, koska olen iltavirkku ihminen. Tulossa on mielenkiintoinen syksy. Työtehtäväni vaihtuvat, firmakin vaihtuu, ja toivottavasti saan omiakin bisneksiä vähän käynnistymään!

Kissaprojekti edistyy yllättävästi

Vuoden jäissä ollut kissatarhaprojekti eli pihan nurkassa maannut epämääräinen kasa lautoja edistyi yllättävästi, kun tartuimme toimeen.

Isäntä sai käyttää kulmarautojaan ja tuloksena on nyt neljällä jalalla seisova kehikko. Siitä puuttuu lattia, katto, ovi ja talon puoleinen seinä, mutta se on enää pientä kun on liikkeelle päästy!