Ryömintäkorkeudessa

Synttäripukki oli käynyt mummolassakin

"Mummi laittaa meille ruokaa, ai ei, no ehkä siltä tippuu jotain."

Kävin talolla tutkimassa laajennusosan välikaton tilannetta. Sinne pitäisi laittaa lisää eristettä, mutta ennen sitä pitäisi siivota ja tilkitä vanha katkaistu piippu.

Kiipesin korkeita tikkaita ja pujahdin vähemmän sulavasti pikku luukusta sisälle. Tila oli täynnä ilmanvaihtoputkia, joiden yli ja ali minun piti kiivetä akrobaattisesti ähkien.

Tilkitsin kuvassa näkyvät piipun reiät muhkealla kasalla villaa. Toivottavasti oli kyse näistä hormeista. En kyllä muutakaan nähnyt.

Tila jatkuu ja jatkuu. Viimeiset neliöt ovat ulkorappujen päällä. Sinne ei tarvitsisi eristettä mennä. Jonkun(tm) pitäisi tehdä tuonne takatilan tukkeeksi pieni este.

Ryömijä

Öttiäisenpesiä, onneksi tyhjiä

***

Visiting my parents. I climbed up into the space between the old and new roof on top of the newer part of the house. We need to put some more insulation there, but first some old unused chimney holes needed to be filled. The space is really low and dusty and uncomfortable. My smile is of a survivor.

Kukkaisviikot

Lauantaina avattiin Tampereella kukkaisviikot. Paraatissa oli mukana monenmoisia osallistujia, myös kaverikoirat.

Tietokonenurkkaus on talvisin hirvittävän kylmä paikka tehdä hommia. Mies huomasi, että ulkoikkunasta puuttuu täysin tiivisteet. Voi olla, että aiemmin niitä ei ollut tapana laittaa jostain rakennusteknisestä syystä. Asunnon laajennus vuotaa tosin muutenkin kuin seula, joka reiästä joka seinään on puhkottu tulee kylmää ilmaa.

Kukkapenkkiin kylvämäni kesäkukat alkavat vihdoin kukkia! Tämä kappale on todella komea ja iso.

Junnun tutikamut tuulettumassa. Neljä viikkoa koskemattomana kissojen makuualustana kerää aika karvakerroksen.

Saan toisenkin tarjouksen

Sain kiinni toisenkin saneerausfirman edustajan, ja he käyvät paikan päällä ensi viikolla ja antavat sitten tarjouksen. Tämähän etenee hienosti! Molempien firmojen kautta voi hoitaa ikkunatkin, niin ei tarvitse ihmetellä niiden synkkausta.

Mäkirinteen projekti alkaa

Tämän mäntymetsäisen remppakohteemme lisäksi minulla olisi hoidettavana vanhempieni asuttaman talon lisäeristysprojekti. Eksäni, joka omistaa puolet talosta, asuu ulkomailla eikä sen takia pysty auttamaan, vaikka olisi asiantuntevampi. Minun täytyy siis nyt mennä mukavuusalueeni ulkopuolelle ja sukeltaa raksamiesten maailmaan.

Projekti koskee laajennuksen kahta seinää. Vasemmanpuoleiset pikkuikkunat ja päätyikkuna pitäisi vaihtaa ja seiniin laittaa lisää villaa, samalla uusi ulkolaudoitus.

Olen lykännyt aloittamista syyskuusta lähtien, kun asia tuntuu epämiellyttävältä. Odotukseni kokemusten perusteella ovat olleet kovin matalalla - epäluotettavaa toimintaa, huonoa asiakaspalvelua, huijausyrityksiä, tavoittamattomuutta.

Lähetin pari viikkoa sitten kuitenkin pari tarjouspyyntöä paikallisiin remppafirmoihin sähköpostilla lähinnä päästäkseni itse tunnelmaan. Kummastakaan ei kuulunut yhtään mitään vastausta (mikä ei minua lainkaan yllättänyt) ja ahdistus kasvoi.

Tänään sain hyvin yllättävän puhelun. Se tuli toiselta em. firmoista. Soittaja oli nuori, ystävällinen ja avulias ja lupasi hoitaa kaikki tarvitsemani asiat. Palaamme asiaan vielä tällä viikolla sopiaksemme ajan mittailuille. Tuli niin hyvä mieli tästä! Tarjous on varmaan tuurillani tuplasti sen mitä pystymme maksamaan, mutta kokeillaan. Tämän jälkeen uskallan ehkä soittaa jollekin toisellekin. Lähetin jo innoissani sähköpostiakin yhteen paikkaan, jonka osoite oli kotisivuilla.

Halpaa lämpöä kotiin

Nyt kun talvi väistyi taas hetkeksi, ajattelimme varautua seuraavaan kylmään rintamaan hiukan edellistä paremmin. Muiden pintojen tapaan suurin osa ovien ja ikkunoiden tiivisteistäkin tuntui olevan alkuperäisiä. Tosin yhdeksänkymmentäluvun lopussa rakennetun lisätilan ovi vuosi pahiten kylmää ilmaa sisään. Puhuri oli sen verran voimakas, että verhot heiluivat! Ongelma ratkesi rautakauppakäynnillä ja 24 metrillä D-mallin ovi- ja ikkunatiivistettä. Hinta ei ollut paha, kun huomioi miten suuri vaikutus uusilla tilkkeillä on viherhuoneen lämpötilaan. Nyt olemme sitten muutaman päivän käyneet läpi räppänöitä repien vanhat muovit pois ja laittaen uutta tilalle. Näin urakan loppupuolella kelpaa kirjoitela blogia T-paita päällä.

Samalla kauppareissulla hain myös metallisia kipsilevyankkureita. Saman näköisiä, kuin edellisessä tekstissä hajonneet muoviset, mutta nämä upposivat seinään kuin stiletti voipaakkuun. Varmuuden vuoksi otin pikku purkin pakkelia täyttämään muovisen mötikän tekemää reikää, mutta uusi proppu sujahti samaan koloon kivuttomasti. Näin ollen paikkailu jäi väliin.


Kunnon värkeillä työkin kävi joutuisasti. Remonttikaverini löysi eräästä ruotsalaisesta huonekalutavaratalosta kivan näköiset naulakot, jotka nyt koristavat muuten ankean oloista tuulikaappia ja odottelevat ympäristön paranemista arvolleen sopivaksi. Yksi huone lisää remonttilistan jatkoksi...


Löysimme kaupasta hauskoja maaleja! Mukaan tarttuivat kiven näköistä pintaa sekä liitutaulua tekevät spraytölkit. M kokeilikin heti jälkimmäistä makuuhuoneen kaapistosta ylijääneiseen taustalevyyn. Ripustimme taulun narulla ruokailupöydän päätyyn, mihin nyt voimme kirjoitella tärkeitä elämänohjeita.