Säilytyspohdiskelua

Eteisemme on säilytyksen kannalta melko ongelmallinen. Tuulikaappi on kapea ja sisäovi avautuu sinne sisälle. Seinässä matalalla on myös patteri. Itse eteisaula taas on avoin tila, jossa ei ole juuri seiniä. Yhdessä nurkassa on ollut puinen vaatenaulakko, joka omasta mielestäni on aika kamala, vaikka sen maalaisikin.

Ensin ajattelin että kengille voisi ostaa laatikoita ja pinota niitä eteisen nurkkaan. Sitten sain paremman idean. Tuulikaapissa on pieni komero, jossa on jotain putkia ja mitä lie. Joskohan käyttökenkien säilytyksen voisi laittaa sinne! Pitää mittailla vähän, mutta tuntuu lupaavalta.

Ulkotakeille voi laittaa seiniin nättejä koukkuja, mutta hengaritakeillekin on oltava paikka. Ikeasta löysin tämmöisen omilla jaloillaan seisovan telineen, jota varten ei tarvitsisi porailla seiniä. Täytyy mitata sekin mahtuisiko se vanhan telineen tilalle. Ihan siron muotoinen se on.

Yksi idea on myös laittaa seinää kiertämään hylly aika ylös. Siihen voisi laittaa nättejä koreja pienille ulkoilutavaroille. Ei saa kuitenkaan unohtaa perheen 4-vuotiasta jäsentä, jonka pitää voida laittaa vaatteensa helposti ja siististi johonkin.

Ja kun eteiseen tarvitaan myös jakkara, pitää hankkia sellainen joka on samalla säilytysarkku.

Gyproc-seiniin kiinnitys on vähän haasteellista, mutta käsittääkseni on olemassa sellaisia ankkureita, jotka leviävät levyn taakse laajalle alalle. Remppakaveri harkitsee myös hankkivansa koolauksenpaikat tunnistavaa skanneria, jos niihin nyt ylipäänsä voi luottaa.

Jätesäkkiverho vaihtuu astetta kankaisempaan suuntaan

Verhojen kiinnityksessä on ollut hienoisia teknisiä ongelmia alusta saakka. Ensin ei ollut edes verhotankoa. Sitten oli tanko, mutta ei verhorenkaita. Nyt oli renkaat mutta hieman liian pieni määrä sopivia nipsuja. Niin ja tietysti sekin ettei ollut verhoja. Mikä tahansa on kuitenkin parempi kuin ikkunaan teipattu musta jätesäkki, ja laitoin sitten vanhan asuntoni olohuoneen verhot kiinni nipsuihin. Verhot osoittautuivat aivan liian pitkiksi, joten nostin helmat ylös. Keskelle jäi iso rako, joten ripustin siihen toisenlaisen verhonpätkän vanhasta makkarista. Lopputulos on tämä :D Luulen että lähipäivinä käy verhonetsintä aika kuumana, eihän tuota voi katsella vakavana.

Kytkimet ja pistorasiat saavat kannet

Tänään pääosin rentouduimme Tampere-päivän merkeissä. Vierailimme keskustassa katselemassa tapahtumia ja palasimme työmaalle vasta viiden maissa. Listalla oli sähkörasioiden uusien kansien kiinnittämistä ja varautumista huomiseen roskakuskin tuloon.

Ihmettelyssä ja normaaleissa iltarutiineissa meni sen verran aikaa, että edistystä tuli vain kolmen rasian verran. Mutta nyt ovat kiinnitysmekanismien perusperiaatteet selvillä ja homma jatkuu tehokkaammin. Homma on käytännössä aika yksinkertainen: sähkökaapin pääkytkin alas ja tunkemaan muovinklipareita paikoilleen. Peitelevyt ovat hieman vanhoja pienempiä, joten meidän pitää keksiä "jotakin" rakojen peittämiseksi. Tai sitten saavat jäädä tuollaisiksi tuomaan pientä wanhan ajan epätarkkuustyyliä...

Kaikki valmistuu aikanaan...

Huh. Meno on alkanut onneksi hiukan rauhoittua. Asunto näyttää edelleen panttilainaamon tukkuvarastolta, mutta pikku hiljaa olemme saaneet siirreltyä huonekaluja oikeille paikoilleen. Kyllä tästä vielä asunto tulee! Tosin työtä se vielä vaatii...

Eilen kävimme liikkeessä suunnittelemassa makuuhuoneeseen tulevia kaappeja. Hirveästi ylimääräistä tilaa siellä ei ole, joten totesimme liukuovien olevan paras vaihtoehto. Siten saamme lisää syvyyttä hyllyille ja lisäbonuksena sängyn viereen mahtuu seisomaan.

Vaatehuoneen hyllyköinnissä tuli pienimuotoinen ongelma eteen, sillä sieltä on vaikea löytää runkopuita kiinnityksiä varten. Pelkkä Gyprocci ei kestä suunnittelemiamme hyllyköitä ainakaan ajatuksissa olleen poikkikiskon kanssa. K-raudan myyjä suositteli uuden poikkipuun kiinnitystä, jolloin siihen voisi sitten kiinnittää mitä haluaa. Mutta kyseistä lankkua varten pitäisi löytää ne edes kohtuullisen tukevat puut seinän sisältä. Luottamus talon rakentajiin ei olohuoneen kuprulla olevan koolin jälkeen ole paras mahdollinen, mutta yritettävä on. Säilytystilan vähyys oli tiedossa ennen asunnon ostoa ja suunnitellut hyllyjärjestelmät pitää saada jotenkin seinille.

Tänään koitimme löytää parven kaappeihin sopivia hyllyjä, mutta huonoin tuloksin. Sen sijaan käytimme lähes 600 euroa muovinpaloihin. Tarkemmin sanottuna pistorasioiden ja valokytkimien uusiin kansiin. Renova-mallisto miellytti meidän molempien silmää, joten sarjan valinta oli helppo. Harmittavasti pelkkiä muovilevyjä ei saanut Bauhausista ja jouduimme ostamaan myös koneistot, mitkä nostivat hintaa aika reippaasti. Sisäinen laihialaissydämeni itkee verta. Mutta hienoja ne ovat!

Katkenneita kynsiä ja riekaleisia hermoja

Viikonloppu meni muuttopuuhissa. Ensin kaaos oli lähettävässä päässä ja sitten vastaanottavassa päässä, ja nyt se on myös muuttajan päässä. Löytyi sentään jotain vaatteita töihin laitettavaksi. Aamuruuhka oli melkoinen ja työmatkassa meni yhteensä tunti päiväkotipoikkeamisineen. Täytyy yrittää herätä vielä vartti aiemmin.

Kuvia kaaoksesta on kamerassa, mutta tietokone on jossain ja näyttö on jossain muualla ja näppis kolmannessa paikassa, ja mahtaako nettikään vielä toimia.

HBL sentään löytyi postilaatikosta aamulla :D

Korkean prioriteetin toimia ovat seuraavaksi vaatekaappien osto ja listojen asentaminen. Myös vaatehuoneen hyllytys pitää tehdä hyvin äkkiä.