Tänään on tasan kuukausi jouluaattoon. Ei hyvältä näytä jos meinataan saada koti valmiiksi ennen sitä.
Kuka keksisi mitä ihmettä noille hylly- ja kaapintauslevyille tehdään? Kuka tekisi valaistussuunnitelman ja toteuttaisi sen? Kuka laittaisi katto- ja ovilistat? Kenen rahoista ostettaisiin pari ihanaa nojatuolia lukemishetkiä varten? Kuka haluaa vuokralle ylimääräisen maton, josta ei kuitenkaan ilmeisesti haluta luopua? :D Kuka siivoaisi autokatoksen ja taikoisi sinne lisää säilytystilaa? Mihin hartaasti säästetyt lastenvaunut?
Eilen sentään laitoin pimeyden keskelle vähän valoa, ripustin valonarun siihen takapihan terassin lautahäkkyrään.
Koirat vielä hengissä ja ihan kavereitakin. Imuri käy kuumana, ja pyyhkeet, tuo uusi tyyppi loiskii kuin virtahepo juodessaan.
tiistaina, marraskuuta 24, 2009
sunnuntaina, marraskuuta 22, 2009
Perheenlisäystä
torstaina, marraskuuta 19, 2009
Halpaa lämpöä kotiin
Nyt kun talvi väistyi taas hetkeksi, ajattelimme varautua seuraavaan kylmään rintamaan hiukan edellistä paremmin. Muiden pintojen tapaan suurin osa ovien ja ikkunoiden tiivisteistäkin tuntui olevan alkuperäisiä. Tosin yhdeksänkymmentäluvun lopussa rakennetun lisätilan ovi vuosi pahiten kylmää ilmaa sisään. Puhuri oli sen verran voimakas, että verhot heiluivat! Ongelma ratkesi rautakauppakäynnillä ja 24 metrillä D-mallin ovi- ja ikkunatiivistettä. Hinta ei ollut paha, kun huomioi miten suuri vaikutus uusilla tilkkeillä on viherhuoneen lämpötilaan. Nyt olemme sitten muutaman päivän käyneet läpi räppänöitä repien vanhat muovit pois ja laittaen uutta tilalle. Näin urakan loppupuolella kelpaa kirjoitela blogia T-paita päällä.
Samalla kauppareissulla hain myös metallisia kipsilevyankkureita. Saman näköisiä, kuin edellisessä tekstissä hajonneet muoviset, mutta nämä upposivat seinään kuin stiletti voipaakkuun. Varmuuden vuoksi otin pikku purkin pakkelia täyttämään muovisen mötikän tekemää reikää, mutta uusi proppu sujahti samaan koloon kivuttomasti. Näin ollen paikkailu jäi väliin.

Kunnon värkeillä työkin kävi joutuisasti. Remonttikaverini löysi eräästä ruotsalaisesta huonekalutavaratalosta kivan näköiset naulakot, jotka nyt koristavat muuten ankean oloista tuulikaappia ja odottelevat ympäristön paranemista arvolleen sopivaksi. Yksi huone lisää remonttilistan jatkoksi...

Löysimme kaupasta hauskoja maaleja! Mukaan tarttuivat kiven näköistä pintaa sekä liitutaulua tekevät spraytölkit. M kokeilikin heti jälkimmäistä makuuhuoneen kaapistosta ylijääneiseen taustalevyyn. Ripustimme taulun narulla ruokailupöydän päätyyn, mihin nyt voimme kirjoitella tärkeitä elämänohjeita.
Samalla kauppareissulla hain myös metallisia kipsilevyankkureita. Saman näköisiä, kuin edellisessä tekstissä hajonneet muoviset, mutta nämä upposivat seinään kuin stiletti voipaakkuun. Varmuuden vuoksi otin pikku purkin pakkelia täyttämään muovisen mötikän tekemää reikää, mutta uusi proppu sujahti samaan koloon kivuttomasti. Näin ollen paikkailu jäi väliin.
Kunnon värkeillä työkin kävi joutuisasti. Remonttikaverini löysi eräästä ruotsalaisesta huonekalutavaratalosta kivan näköiset naulakot, jotka nyt koristavat muuten ankean oloista tuulikaappia ja odottelevat ympäristön paranemista arvolleen sopivaksi. Yksi huone lisää remonttilistan jatkoksi...
maanantaina, marraskuuta 16, 2009
Parvelle hylly halvalla
Meillä on jonkin verran ylimääräistä hylly- ja taustalevyä. Ei olla tähän mennessä oikein keksitty mihin sitä käyttää tai miten hävittää, hyvät levyt. Ovat siis olleet siististi nostettuina ruokahuoneen seinustalle. Parvelle kaivattiin leluhyllykköä, ja meinasin jo hankkia esim Ikean Expedit-hyllyn, jos se olisi vain mahtunut autoon. Sitten älysin pääseväni paljon halvemmalla. Hain K-Raudasta kuusi kevytsoraharkkoa vai mitä olivatkaan ja pistin ne hyllylevyjen väliin. Hyvä legohylly, maksoi kympin!

J lainasi ympäristötietokeskus Moreeniasta sähkömittarin ja mittailee nyt eri kodinkoneiden kulutusta.

Yritän saada tämän Ikean amarylliksen pidettyä hengissä jouluun asti. Jos olemme todella onnekkaita ja taitavia, sen pitäisi kukkia hienolla isolla punaisella kukalla. Säästin tuon nimikyltin, koska siinä on kuva, josta kukka voi ottaa mallia.

Ostin sieltä myös uudet koukut eteiseen. Käytiin hakemassa kiinnitystarvikkeita rautakaupasta ja J ryhtyi innolla hommiin. Näin siinä sitten kävi:

Proppu mureni seinään. Onkohan meidän kipsilevyseinä tehtykin kryptoniitista, kun ne listanaulatkaan eivät uponneet...
Ja ilmapallolla saatiin tämmöistä jälkeä:

Olipa melkoisen haurastunut eteisen lampunkupu! Mahtoikohan sen sisällä oleva lamppu olla liian voimakas? Nyt selvisi myös mistä tuulikaapin kamala haju tuli. Muovihan siellä kärysi. Taisi olla onni onnettomuudessa tämä banaanipotku.
J lainasi ympäristötietokeskus Moreeniasta sähkömittarin ja mittailee nyt eri kodinkoneiden kulutusta.
Yritän saada tämän Ikean amarylliksen pidettyä hengissä jouluun asti. Jos olemme todella onnekkaita ja taitavia, sen pitäisi kukkia hienolla isolla punaisella kukalla. Säästin tuon nimikyltin, koska siinä on kuva, josta kukka voi ottaa mallia.
Ostin sieltä myös uudet koukut eteiseen. Käytiin hakemassa kiinnitystarvikkeita rautakaupasta ja J ryhtyi innolla hommiin. Näin siinä sitten kävi:
Proppu mureni seinään. Onkohan meidän kipsilevyseinä tehtykin kryptoniitista, kun ne listanaulatkaan eivät uponneet...
Ja ilmapallolla saatiin tämmöistä jälkeä:
Olipa melkoisen haurastunut eteisen lampunkupu! Mahtoikohan sen sisällä oleva lamppu olla liian voimakas? Nyt selvisi myös mistä tuulikaapin kamala haju tuli. Muovihan siellä kärysi. Taisi olla onni onnettomuudessa tämä banaanipotku.
sunnuntaina, marraskuuta 15, 2009
Erilainen listasavotta
Vanhat listat olivat roikkuneet puukasan päällä irroittamisesta saakka. Nyt alkoi polttopuiden kaivaminen niiden alta olemaan hitusen hankalaa, joten sain vihdoinkin aikaiseksi pätkiä ne kiukaanpesään sopiviksi. Samalla saimme hiukan lisää poltettavaa! Lakatun puun palaessa ei välttämättä ole kauhean terveellistä oleskella samassa huoneessa, mutta saunan lämmitysvaiheessa ne menevät hyvin.

Tänä aamuna huomasin miksi linnunruokintapöntössä oleva siemenet käyvät niin hyvin kaupaksi, vaikka lintuja ei kovin montaa takapihalla pörrääkään. Oravahan se siellä akrobatisoi puun oksilla ja onnistui aika helpon näköisestikin ruokkimaan itsensä linnuille tarkoitetuilla siemenillä. Ei pitäisi yllättää, mutta vähän kuitenkin. Yritin siirtää ruokintapönttöä sellaiseen paikkaan, jossa orava ei olisi päässyt siihen käsiksi, mutta tulos ei ollut toivottu. Oksan pitää kuitenkin kantaa itse pönttö ja silloin se on tarpeeksi vahva kantamaan pöntön ja oravan yhtäaikaa...
Tänä aamuna huomasin miksi linnunruokintapöntössä oleva siemenet käyvät niin hyvin kaupaksi, vaikka lintuja ei kovin montaa takapihalla pörrääkään. Oravahan se siellä akrobatisoi puun oksilla ja onnistui aika helpon näköisestikin ruokkimaan itsensä linnuille tarkoitetuilla siemenillä. Ei pitäisi yllättää, mutta vähän kuitenkin. Yritin siirtää ruokintapönttöä sellaiseen paikkaan, jossa orava ei olisi päässyt siihen käsiksi, mutta tulos ei ollut toivottu. Oksan pitää kuitenkin kantaa itse pönttö ja silloin se on tarpeeksi vahva kantamaan pöntön ja oravan yhtäaikaa...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)