Ripustin

Tällainen pikaripustin tahtoi syntyä:

Nämä kaksi vanhaa Arabian kulhoa ovat kuuluneet mummolleni. Toinen on vähän soikea ja toisessa on timantinkaltainen muoto.

Seuraavan kuvan sai aikaiseksi kuvankäsittelyohjelma ihan itse. Yritin vain muuttaa taustan väriä ja sitten siitä tulikin tämmöinen taidekuva.

Jos onnistuisin kiinnittämään nuo piparimuotit taustana olevaan huopaiseen sydämeen, siitä tulisi kiva koriste vessan oveen.

Ja mitä on haudottu

Astinkivi kuopattiin portille. Ainakaan vielä se ei haljennut.

Toisin kuin tämä raukka, jonka päälle polkaisin kokeeksi.

Senkin kyllä hautasin sitten maahan. Täytyy tehdä toinen samanlainen, se näytti kivalta ehjänä.

Lasisesta vuoasta ei kakkuni irronnut vaikka miten taputtelin, hakkasin ja heittelin vuokaa ruohikkoon. Grr.

Keittiön seinän valkaisu

Kävin tänään tapaamassa teehetken merkeissä ala-asteen aikaista kaveriani, jota en ole nähnyt 20 vuoteen. Hän osoittautui olevan melkein sukua Hemma hos Ada och Emil -blogin pitäjälle :)

Muutoin tämä päivä on mennyt lähinnä maalauspuuhissa. Suurin aikaansaannokseni on tämä.

Ennen:

Jälkeen:

Hain myös pari värilastua kaappeja varten, mutta ihan oikeaa sinistä ei vielä löytynyt.

Käsittelin myös puunsuojalla kissatarhan puuosat autokatoksessa. Siitäpä tulikin projekti, kun minua tuikkasi ampiainen! Autokatoksen katossa on jossain sisällä ampiaispesä. Kylläpä pistos ottaakin kipeää. Vielä näin tuntien päästäkin kylkeen sattuu. Yritimme suihkuttaa Raidia amppareiden kulkuaukosta, mutta surina vain kiihtyi. Pesään on niin hankala päästä käsiksi, että on paras turvautua ammattiapuun.

Tulitikkutyttö

Remppakaveri meinasi lähteä rautakauppaan ostamaan ruuveja, että pääsisi eteenpäin mysteeriprojektissaan, ja erehtyi kysymään minua mukaan. Minä käytin heti tilaisuutta hyväkseni ja ajatin noutopihalle, jossa autoon lastattiin puunpätkä jos toinenkin. Käytin ensimmäistä kertaa elämässäni sellaista napista painamalla toimivaa katkaisusahaa, eikä se ollutkaan yhtään vaikeaa :D

Mies osti siis kuusi ruuvia ja muutaman pienen valkoisen kulmaraudan, ja minä ostin

• 18 metriä puuta
• kilon sinkilöitä
• kahdet saranat

Kotona huomattiin, ettei ole tärpättiä pensselin pesuun, joten puunsuojaus jäi tälle asteelle:

Tämä projekti ei ole mysteeri, vaan siitä pitäisi tulla kissoille ulkoilupaikka ja meille mahdollisuus tuulettaa olohuonetta. Kunhan se valmistuu, helteet loppuvat.

Hautomon kuulumisia

Kyllä saa varmaan taas kommenttia miehen palatessa kun takapiha on muovipussien valtaama. Mutta nyt on tulossa kaikenlaista. Ostin nyt ekaa kertaa S 30 -betonia enkä S 100. Tässä ei ole lainkaan pikkukiviä mukana ja hinta oli kuitenkin sama. Saa nähdä irtoaako se mistään muotista, kun nimeke oli "betonilaasti".

Vielä ei näytä kovin kummoiselta :)

Tästä tulee ehkäpä semmoinen astinkivi tuohon portin sisäpuolelle. Palaset ovat mustaa ja läpinäkyvää lasimosaiikkia. Ehkä kokeilen joskus ihan oikean mosaiikkityönkin tekemistä! Nuo palat oikein kutkuttavat sormia.

Aika unelias tunnelma takapihan paratiisissa.

Seuraavaksi saavat varmaan betonityöt riittää hetkeksi ja alan maalailla. Aloittelin jo spraymaaleilla tuolla ulkona. Aion valkaista keittiön kellastuneen seinän ja pitäähän niitä sapluunoita testata. Niin ja se vessan decoupageprojekti on vielä tekemättä. Tällä viikolla sen toteutan tai mörkö minut syököön.

PS. Mysteeriruohon nimi on pihatähtimö (Stellaria media). Toiselta nimeltään vesiheinä.