Parempööre

Stockmannin kanta-asiakastarjouksessa oli TomTom Via 125 -navigaattori säilytyspusseineen miinus 90€. En voi elää ilman sellaista laitetta, koska minulta puuttuu täysin suuntavaisto. Minulla on ollut jonkun vuoden TomTomin pienempi malli, mutta se on alkanut kenkkuilla, saattaa yhtäkkiä kosketuksesta pimentyä eikä lähde käyntiin ilman resetointia kuulakärkikynän kärjellä. Tosi mukavaa kun pitäisi äkkiä löytää johonkin.

Uusi navikone tuli lempivärisessäni pakkauksessa :) Saatiin siihen ladattua uusin kartta ja ollaan jo kokeiltukin sitä käytössä. Valittiin autoksi keltainen formula ja kieleksi viro. Opittiin jo, että päämäärään saapuminen on sihtkohtaan joutumista ja oikeaan kääntyminen parempaan pyörtämistä.

Kivipuun suojaus

Remppaihmiset suosittelivat, että suojaisimme kylppäriin laitetun kivipuuraidan suoja-aineella saippuaa ja sen sellaista vastaan.

K-raudasta löytyi tällaista kivisuojaa:

Sitä piti suihkuttaa pari kerrosta ja antaa kuivua 1-3 päivää. Jo ensimmäinen kerros teki sellaisen suojakalvon, että toinen kerros helmeili siinä päällä.

Ruuviton

Löysin netistä Sinin ruuvittoman kylppärimalliston, ja kaupasta löydettiin kyseisiä tuotteita. Haluamaani syvää koria ei juuri nyt ollut hyllyssä, mutta otettiin matala kokeeksi miten toimii.

Hyvin pysyy, ei ole vielä tipahtanut!

Tarpeellista laskutilaa jalkopäähän

Päiväpeittomme on ollut öisin rullamytyssä missä lie tuolin, imurin, jakkaran päällä mitä makuuhuoneessa on sattunut seisomaan. Nyt koittaa loppu moiselle epäsiisteydelle. Hankimme sängyn jalkopäähän penkin.

Penkille oli pakko laittaa jotain vaatteita, ettei kuva näyttäisi aivan epäluonnollisen siistiltä.

Siitä tulikin mieleeni, että kuulin tänään radiosta juontajan muistelevan jotain juuri näkemäänsä elokuvaa. Siinä päähenkilö oli ollut viimeisen päälle trimmattu ja lihaksikas, ja joku nainen oli hänelle sanonut: Sä näytät ihan kuin sut olis photoshopattu.

No meidän koti ei ainakaan ole photoshopattu! Aitoa ja alkuperäistä viikon jatkoa toivottaa M.

Perennat penkkiin

Tänään on pitänyt sataa ja ukkostaa koko päivän. Nyt illalla vähän satelee, mutta mitään ukkosta ei ole näkynyt eikä kuulunut. Ilma on todella hiostava ja painostava, olisin yllättynyt jos ei lähitunteina ala jyristä.

Ukonilmaa odotellessa käytiin kukkakaupassa ja puuhattiin pihalla.

Mutta ensin syötiin tortilloja.

Meillä oli nälkäisiä ystäviä.

Näin mahtava rajuilma oli päällämme.

Ruusupuska harottaa ja roikkuu. Se kaipaisi leikkaamista. Hätäavuksi tein sille vähän tukea aronianoksista ja rautalangasta.

Isäntä tunnisti oleskelualueen reunalla kasvavan kasvin kirjasta. Se on tuoksuva-tukka, eikun tuoksu-vatukka. Sen versot kuulemma kukkivat toisena vuonna. Ilmankos se ei ole koskaan kukkinut aiemmin, kun olemme vetäneet sen aina matalaksi.

Tämä matala kukka on tuntematon. Lieneekö joku oikea hieno perenna vaiko rikkaruoho, tiedä en.

Halusin saniais-alpi(+)-ruusupöheikköön väriä myös alkukesään. Kevät on hauskaa aikaa katsoa kun saniaiset rullautuvat auki, mutta sen jälkeen se onkin vain vihreä kasa. Ostin sinialppiruusun taimen sekä kaksi päivännoudon tainta. Katsotaan selviävätkö. Niiden pitäisi kukkia alku/keskikesällä.

Aronian alle, viinimarjapuskien taakse laitoin kaksi hopeatäpläpeipin tainta. Ne ovat lapun mukaan varjoisan paikan kasveja ja niiden pitäisi levitä sinne peittämään maata. Onnea vain.

Isäntä haaveili pitkään viiniköynnösten ja tyrnipensaiden vierellä. Kai meille sellaisiakin sitten tulee. Tyrnit ovat tyttöjä tai poikia, aika hauskaa. Pitää olla kumpiakin jos haluaa saada marjoja.