Valoilmiö syysaamuna

Olipa erikoista, aurinko paistoi viikonloppuna. Marraskuussa ei viikonloppuaurinkoa usein näe. Tein vähän pihasiivoushommia: haravoin lehtiä, tyhjensin vihdoin kesäkukka-astiat ja sen sellaista. Auringossa myöhäissyyspihakin näyttää kauniilta, kun rajaa sen harmaan osan kuvasta pois.

Itsetehtyä lasagnea

Lauantain ruokana oli lasagnea. Teen sen yleensä "kevyempi lasagne" -ohjeen mukaan, jossa lasagnelevyjen ja jauheliha-tomaattikastikkeen kanssa vuorottelee raejuusto.

Nyt pojat tempaisivat ja tekivät minulle lasagnelevyt ihan itse.

Mies sai pastakoneen muinoin valmistujaislahjaksi ja on sitä kuulemma jonkin verran käytettykin. Siihen kuuluu myös hauska "pastabike", pizzaleikkurin tapainen rulla, jolla saa taikinasta suikaleita tai neliöitäkin. Nyt tehtiin vain levyä. Junnu innostui asiasta ja mankeloi omaa palastaan eri paksuuksilla ja sai siitä tehtyä paperinohuen oman käsivartensa mittaisen kappaleen. Ensi kerralla koitetaan tehdä itse vaikka niitä täytettyjä mitä-ne-olivatkaan.

***

The boys made some pasta today for my lasagne dish. Kid loved the pasta machine.

Irrallista

Kerkesin sitten vielä todistaa viimeiset yt-neuvottelut töissä ennen kuin lähden. Kuinkahan monissa olen yli kymmenen vuoden aikana ollut mukana, en jaksa laskea... Näissä neuvotteluissa en kuitenkaan ole enää osallisena, vaan saan seurata ulkopuolisena kahvipöytäkeskusteluja aiheesta.

Tunnelmat eivät ole kovin hääppöiset - tosin kaikki muutkin ovat näissä yt-liemissä niin marinoituja ettei kukaan jaksa erityisemmin jännittää. Tältä alalta voi olla vaikeaa löytää nyt uutta paikkaa, joten luovuutta ja joustavuutta vaaditaan. Joillakin on käynyt hyvin: useat työkaverit ottivat irtisanoutumispaketin ja työllistyivät heti. Siinä voi varata sitten halutessaan vaikka talviloman Mauritiukselle. All-inclusive hotelli omalla niemellä, golffausta, surffausta ja snorklausta, aurinko päällä ja pehmeä hiekka alla.

Sää on tänään täällä kaikkea muuta kuin mauritiusmainen. Nyt on se kahden pimeän välissä oleva hämärä jota päiväksi kutsutaan, ja pahemmaksi vain menee ennen kuin kääntyy taas kevättä kohti. Marraskuussa saisi varmaan jo vähän laittaa ulkovaloja. Olen vähän miettinyt ripustaisiko tuolla koirien kanssa pimeydessä kävellessä pattereilla toimivat koristevalot kaulaan joko itselle tai nelijalkaisille, ainakaan ei olisi näkymisongelmia. Niitähän on kaikenlaisia nättejä lumihiutaleita ja helmiä ja mitä vielä. Miksi tyytyä pelkkään heijastimeen?

Googlen runousoppia

Tanssia Pariisin neidon kanssa

Pojat pääsivät leikkimään kauniin - ja erittäin nopean - villakoiraneidon kanssa. Pehmoturkki loikki kuin gaselli eivätkä meidän rontit pysyneet perässä ollenkaan. Vähän saatiin vetoleikkiä aikaiseksi, ja lopussa sitten pojat saivat keskenään aikaiseksi rähinän ekan kerran yhteisessä elämässään. Mahtoiko porokoiran selkään ottaa leikki vai tuliko riita narusta, en tiedä. Mitään ei tuntunut hampaankoloon jäävän onneksi.

Ensilumi

Lumi satoi hienosti ennusteen mukaan torstaina. Sitä tuli ensin hauskana raekuuromaisena ropinana, mutta nyt on nähty myös pehmeästi leijailevia hiutaleita.

Renkaanvaihtopalvelukin alkaa jo pelata, kyllä seitsenvuotias jo kumit saa ihan hyvin laitettua alle, ei tarvitse kuin huudella sivusta ohjeita.

No ei vais. Pakkasta oli tänä aamuna jo melkein kymmenen astetta ja sain kaivaa kunnon talvitakin varastolaatikosta. Joka oli ullakolla. Jossa oli kymmenen astetta pakkasta. Hrr.