perjantaina, lokakuuta 11, 2013
lauantaina, lokakuuta 05, 2013
Koirakahvilan syysretkellä
torstaina, lokakuuta 03, 2013
MindTrek 2013
![]() |
| Oktoberfest-hepat ravintola Plevnan edustalla |
![]() |
| Naisia tarvitaan lisää teknologia-aloille |
![]() |
| Sisäkuva Siperiasta |
Olin tiistaina ja keskiviikkona kuuntelemassa ARea 13 - ja MindTrek-tapahtumien esityksiä Teknologiayrittäjyyspäivien nimissä. En ole teknologiayrittäjä, mutta olen teknologiasta kiinnostunut yrittäjä, ja totta vie ei tarvinnut pettyä sisältöön.
Iltajuhlat jäivät flunssailun takia väliin, mutta kuulin toinen toistaan mielenkiintoisempia esityksiä lisätystä todellisuudesta (Thomas Olsson), tulevaisuuden trendeistä mm. tunteellinen kaupunki ja kaikki-ovat-valmistajia (Anne Stenros /KONE), yksinkertaisuudesta suunnittelussa (Niilo Alfthan), netin tulevaisuudesta (Tommi Pelkonen /Google), visuaalisista efekteistä elokuvissa ja peleissä (Allan McKay), viihteen historiasta ja tulevaisuudesta (David S. Cohen), Steve Wozniakin (Applen perustaja) ajatuksia teknologiasta, muotoa muuttavista käyttöliittymistä, roboteista, biohäkkäyksestä ja oman kehon teknologisesta tarkkailusta ja parantamisesta ja paneelikeskustelua joukkoistamisesta.
Tulossa on huimia juttuja, jotka vaikuttavat meidän kaikkien arkipäivään. Suomi on aiemmin ollut teknologian hyödyntämisessä kärkikastia, mutta olemme jotenkin viime aikoina jääneet junasta. Esimerkiksi Virossa laitetaan jo nuoret koululaiset ohjelmoimaan ja Britanniassa on samat suunnitelmat. Joku tiesi, että siellä otettaisiin jo pakollisiksi aineiksi koodaus, suunnittelu ja 3D-printtaus. Suomessa katsotaan vierestä.
Itseäni inspiroivat eniten kahden naisen pitämät esitykset. Koneen suunnittelujohtaja Anne Stenros puhui siitä, miten tulevaisuudessa 3D-printtauksen yleistyessä kaikista meistä voi tulla suunnittelijoita ja valmistajia sen sijaan että joku muu päättäisi puolestamme mitä haluamme. Meillä on kasvamassa sukupolvi, joka osaa käyttää kaksivuotiaana iPadia sujuvasti. Hän piti myös naisten puolta teknologiateollisuudessa. Tulevaisuuden johtajilta vaaditaan yhä enemmän taitoja, jotka ovat naisille ominaisempia.
Robotiikan viikon Suomeen tuova Cristina Andersson puhui robotiikan tulevaisuudesta ja mahdollisuuksista. Hän vähän provosoikin sanomalla, että robotti voi hoitaa vanhuksia paremmin kuin ihmiset ja viittasi Paro-hyljerobotteihin, joita on tutkittu dementikkojen kanssa ja jotka ovat saaneet dementikkoja avautumaan ja ottamaan kontaktia siinä missä ihmishoitaja ei. Robotit voivat myös tuoda valtavia tehokkuushyötyjä ja voittoja yrityksille ja samalla lisätä taloudellista eriarvoisuutta, jos yritykset eivät opi jakamaan.
sunnuntaina, syyskuuta 22, 2013
Syyskuvia
Nyt on tullut jostain syystä pieni päivityskatko, ei ole tullut otettua kuvia mistään. Tänään napsin syksymuistoja pahimpaan nälkään. Jospa tästä taas aktivoituisi! Ainakin meillä on yksi projekti menossa, se saattaa valmistua päivänä minä hyvänsä! Ja sitä on odotettu jo varmaan pari vuotta...
| Kurjet muuttivat tänään |
| Rucolan kukka |
| Hernekukka on aivan valtoimenaan |
| Meille tulee muutama tomaatti! |
| Pihapuussa on orava |
| Viinimarjapuskassa on uusia silmuja |
sunnuntaina, syyskuuta 08, 2013
Ulkohuonekalu syntyy juuri viimeisenä kesäpäivänä
Terassin tekemisestä jäi isot kasat jämäpuuta, sekä lehtikuusta että kestopuupalkkia. Huikea ajatuksemme oli tehdä siitä ulkopöytä, jollaista meillä ei ollut sen jälkeen kun veimme edellisen roskalavalle josta taloyhtiön tantat sen hakivat takaisin ja sosialisoivat.
Isännän kanssa ideoimme ja junnun kanssa pitkälti toteutimme pöytälevyn lehtikuusilankuista. Siitä tuli aika hiton painava. Ja siinä se terassilla odotti viikon verran (viikonko vain? tuntui kuukaudelta. Ehkä ajantajussani on vikaa.)
Tänään laitettiin levyyn jalat. Massiiviset kestolankut, joista terassin runko on tehty, sahattiin oikeaan mittaan ja laitettiin puoliksi. Kiinnitys hoidettiin perinteisesti kulmaraudoilla.
Siinä se on <3 Pysyi se pystyssä sen aikaa kun söimme jäätelöt ulkona.
Koiran mielestä pöytä on pöydän alla makaamista varten.
Naapuri pakotti vielä ottamaan omenoita mökiltä. Näistä pitää kuulemma tehdä jotain oikein hyvää. Ehkä on taas omppupiirakan paikka!
Isännän kanssa ideoimme ja junnun kanssa pitkälti toteutimme pöytälevyn lehtikuusilankuista. Siitä tuli aika hiton painava. Ja siinä se terassilla odotti viikon verran (viikonko vain? tuntui kuukaudelta. Ehkä ajantajussani on vikaa.)
Tänään laitettiin levyyn jalat. Massiiviset kestolankut, joista terassin runko on tehty, sahattiin oikeaan mittaan ja laitettiin puoliksi. Kiinnitys hoidettiin perinteisesti kulmaraudoilla.
Siinä se on <3 Pysyi se pystyssä sen aikaa kun söimme jäätelöt ulkona.
Koiran mielestä pöytä on pöydän alla makaamista varten.
Naapuri pakotti vielä ottamaan omenoita mökiltä. Näistä pitää kuulemma tehdä jotain oikein hyvää. Ehkä on taas omppupiirakan paikka!
***
We finished our garden table project. It is made of patio material that we didn't need. It's heavy and it works. Love it!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)






