lauantaina, marraskuuta 20, 2010

Kadotetut hetket

Nyt on tämän perheenäidin oma blogihetki, kymmenen ja yhdentoista välillä lauantai-iltana. Junnu on vihdoin mennyt nukkumaan ja remppakaveri remppaa läppäriään keittiön pöydän ääressä. Tuikkulyhty roikkuu monitorin yläpuolella ikkunassa ja varpaita paleltaa, kun en älynnyt taaskaan laittaa mitään saunan jälkeen jalkaan.

Täytin viikolla taas kerran 25 eikä tunnu missään. Kai näihin kaksvitossynttäreihin on päässyt jo tottumaan. Juhlistettiin tapausta perheen piirissä leipomalla syksyn ensimmäiset joulutortut. Nam! Juhlistamiseksi voi tuskin kutsua sitä, että olin tiistai-iltapäivän spirometriassa ja röntgenissä ja keskiviikkona mengelemäisissä kokeissa, joissa pisteltiin kumpaakin käsivartta neuloilla ja tungettiin tikkua syvälle nenään. Tämän kaiken kidutuksen pitäisi kertoa, olenko astmaatikko ja tarvitsenko jotain lääkettä.

Röntgenin jälkeen ehdin käydä vähän kaupungilla pitkästä aikaa. Löysin kirpparilta taas parittoman Arabian lautasen kissoja varten. Niillä alkaa olla jo aika hyvä kokoelma.


Ongelma ratkaistu! Olen ylpeä itsestäni :D Avainkaappi ei enää heilu. Liimasin listanpätkät seinään!


Tänään lauantaina kävin kädentaitomessuilla. Voi mikä taivas se olikaan! Vielä jos olisi jotain kädentaitoja :D Kiersin siellä sata kertaa hallia ympäri ja ympäri ja aina löytyi uusia koppeja. Näytteilleasettajia oli Aamulehden mukaan ennätykselliset 603. En tiennyt, että messut ovat koko Euroopan suurin käsityöalan messutapahtuma!

Olisin voinut ostaa vaikka mitä ihanaa, mutta nämä nyt sitten saivat runsaudenpulan joukosta valikoitua kassiin. Ihanan väristä villaa, ihania skräppäyspapereita (joskus vielä alan oikeasti harrastaa skräppäystä ;) ), hauskan muotoinen jämähuovan pala, kiinalainen kalligrafia jia-sanasta (tehty paikan päällä toivomuksestani) ja Valkoista pellavaa -blogin pitäjältä (jolla oli koko pöytä täynnä mitä ihanampia tauluja ja killukkeita) kaksi pyörylää. Valitsin kolmosen, koska meitä on perheessä kolme, ja Egyptin kartan, koska junnu tykkää spinosauruksista, joiden fossiileja on löytynyt Egyptin paikkeilta.



Laitoin jian heti eteisen tauluhyllylle. Villoista meinaan tehdä jotain palleroita mitä lie. Yhtenä vuonna tein harmaita sydämiä piparimuotin avulla ja niistä tuli söpöjä, mutta sitten kissat saivat ne käsiinsä ja tuhosivat epämääräiseksi takkukasaksi. Nyt täytyy varjella tuotoksia paremmin, jos nyt edes ehdin mitään huovuttaa.

P.s. Unohdin aivan mainita, että raahauduin myös kädentaitomessujen vieressä olleiden kivi- ja korumessujen halliin, enkä turhaan. Junnulle löytyi sieltä hain hammas ja ammoniitti :) En tiedä ovatko aitoja ja miten vanhoja (hain hampaan iäksi väitettiin 300 miljoonaa vuotta), mutta junnu tykkäsi niistä kovasti ja laittoi aarrelaatikkoonsa.

torstaina, marraskuuta 18, 2010

Makkarinmatto

Ei kerkiä koneelle kotoa, niin pitää tehdä näitä haaveilupäivityksiä töistä käsin :) Kuvia olisi kamerassa jokunen odottelemassa.

Sillä välin pläjäytän tämmöisen imagen tähän:

Noin. Kodin ykkösen nettisivuilta tämän bongasin, kun lähettivät mainospostia. Tämmöinen siniruskearuudullinen olisi just meidän makkariin sopiva pikku mattonen, kun päiväpeitekin on ruudullinen. En vaan taida haluta sinne mitään sängynvierusmattoja käytännössä, koska ne olisivat jatkuvasti karvassa ja imuroinnin ja tuuletuksen tarpeessa. Väri ja kuvio vaan sattuivat niin hauskasti silmään :)

maanantaina, marraskuuta 15, 2010

Yllättävä tekstiviestimielipide

Luin aamulla autossa päivän lehteä ja leukani loksahti miltei sijoiltaan, kun huomasin tämän pienen kirjoituksen mielipidesivulla.

Pyydän anteeksi pipopäiseltä mieheltä, jolle huusin rumasti keskiviikkona hänen huomautettuaan jalkakäytävällä pyöräilemisestä. Olin todella vihainen jo valmiiksi, ja huomautus sai kupin läikkymään yli.

Yleensä tekstiviestipalstat ovat täynnä valitusta, itkua ja hammastenkiristystä, mutta tämä viesti toi hymyn huulille, kunhan leuka oli palautunut ällistysasennostaan. Toivon, että se tavoitti myös kohteensa!

sunnuntaina, marraskuuta 14, 2010

Lumiukko

Eilen illalla satoi kymmenisen senttiä nuoskalunta. Sattumoisin samaan aikaan olin etsimässä toista koiraa, joka otti ritolat jonkun hiivatin ötökän perässä.

Tänään tehtiin minun eilisen olemukseni näköispatsas pihalle.



Hiekkakorvakoira tykkäsi hyppiä lumipallojen perässä varsin näyttäviä loikkia.


Junnu rakensi oman lumiukkonsa isomman viereen ja syötti sille perunoita, viinirypäleitä, nakkeja, salaattia ja tomaattia.

perjantaina, marraskuuta 12, 2010

Kissankopan kohennus



Pitäisiköhän laatikkoon kirjoittaa vielä jotain? Le Chat, Minun tai Miau?

Lähimmän ison kauppamme vieressä onkin kirppis! Tehtiin junnun kanssa sinne sissi-isku ja löysin sieltä pienen juuri sopivan maton talvenkylmää lattiaa varten parilla eurolla.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...