keskiviikkona, helmikuuta 27, 2013

FemtoLasik

Minulla on -8 taittovirhe kummassakin silmässä. Se tarkoittaa sitä, etten esimerkiksi ole tunnistanut ihmisiä uimahallissa kuin äänestä ja että pystyn lukemaan sanomalehtitekstiä noin viiden sentin etäisyydeltä. Minulla on ollut silmälasit alle kouluikäisestä saakka joten ne ovat olleet erottamaton osa minua.

Tiistaina 26.2. kaikki muuttui. Pääsin hyvin nopealla aikataululla silmälääkärin esitutkimukseen ja FemtoLasik-leikkaukseen.


Kävin ensin hoitajan tekemässä esitutkimuksessa, jossa silmistäni otettiin erilaisia kuvia ja tehtiin testejä. Kuitissa lukee tällaista:

Sarveiskalvon muodon (topograf
Sarveiskalvon taittovoiman mää
Silmänpaineen kertamittaus, yk
Silmänpohjan valokuvaus, filtt
Silmän ja silmäkuopan UÄ
Silmän mittaus UÄ:llä (oculome

Käytännössä silmiin väläyteltiin valoja ja puhallettiin ilmaa. Ultraäänitutkimuksen teki optikko puudutustipan jälkeen.

Sitten sain odotella jonkin aikaa varsinaista leikkausta. En osannut oikein jännittää, kun minulle oli kerrottu ettei se satu.


Mitä leikkauksessa sitten tapahtui?

Leikkaushuoneessa hoitaja laittoi aluksi silmiin verisuonia supistavaa tippaa, antibioottia ja puudutetta.


Sitten piti asettua sängylle päänuppi kuoppaan ja tyyny polvitaipeiden alle. Sain lämpimän huovan, koska huoneessa oli kylmä.


Seuraavat toimenpiteet olivat se epämiellyttävä osuus. Silmät käsiteltiin yksi kerrallaan. Ensin minulle laitettiin luomenlevitin, jotta en pysty räpäyttämään silmää. Sitten päälleni painettiin laite, joka puristi kalloani todella kipeästi. Minulla on melko pieni silmäväli eikä laite ollut päähäni yhtään sopiva. Kuulin (onneksi vasta jälkeenpäin) että joillekin todella pienipäisille joudutaan tekemään silmäkulmaan viillot jotta laite sopii.



Leikkaus tehdään kahdessa vaiheessa. Ensin sarveiskalvoon tehdään läppä kuin ananaspurkkin kansi. Läppä taitetaan sivuun ja alta laseroidaan pois siivu, jolloin tuntuu vähän palaneen käryä. Miinustaitteisilla silmillä silmä on liian pitkulainen, joten sarveiskalvoa vähän ohennetaan. Minulla on kuulemma paksu sarveiskalvo joten siitä oli varaa ottaa. Lopuksi läppä taitetaan paikoilleen ja kuivaillaan.


Leikkaushuonetouhuilu ei kestänyt montaa minuuttia. Laseriakin käytettiin kumpaankin silmään alle minuutti. Säde ei tuntunut miltään, mutta se laite painoi kivuliaasti. Puristin hoitajan käden varmaan mustelmille. Lääkäri selitti koko ajan keskeytymättä mitä hän tekee ja missä vaiheessa leikkaus on, ja optikko laski sekunteja laserin aikana.

Leikkaushuoneesta minut vietiin pimeään huoneeseen. Sain maata ihanassa lepotuolissa viltin alla ja syödä suklaata. Muuten ei ollutkaan niin ihanaa. Silmät olivat arat, en saanut niitä auki juuri yhtään ja päähän koski. Hoitaja toi kosteuttavaa tippaa säännöllisesti ja se auttoi karheaan tunteeseen. Yritin olla reipas, mutta oli kuitenkin ärsyttävää kun vieressä istunut nuori nainen ei saanut juuri mitään jälkihankaluuksia ja pääsi ennen minua pois, vaikka tuli myöhemmin. Jotain hyvää sentään: joillakin silmät vuotavat kovasti, minulla eivät yhtään.

Lääkäri otti vielä kuvat silmistä ennen kuin päästi minut menemään, ja totesi että erittäin hyvältä näyttää.

Nyt ei saa viikkoon meikata, saada silmiin hikeä, hieroa silmiä kovaa taikka muuta vastaavaa. Viikon antibioottitipat ja säännöllisesti kosteuttavaa tippaa niin pitkään kuin tarvis on. Tänään ei ole tuntunut enää lainkaan kuivalta, mutta kuurin aikana pitäisi kuitenkin muistaa kosteuttaa kerran tunnissa.

Näkö tuntuu tarkentuvan koko ajan. Luulen että suurin ongelma on aivoilla, joiden pitää oppia tulkitsemaan uudenlaisia näköaistimuksia.

tiistaina, helmikuuta 26, 2013

Tip-tap

Olo on kuin joulupäivänä Teksasissa. Kaikki näyttää kovin suurelta, omat varpaatkin.

Annoin itselleni tänään näkemisen lahjan eli kävin aamulla FemtoLasik-leikkauksessa. Vielä en näe niin hyvin kuin pitäisi, mutta kaipa se tästä. Kosteutustippoja kuluu kovasti. Tietokoneella ei kärsi istua kovin paljoa, silmät ovat vähän arat. Ja peilikuva näyttää todella omituiselta.

Palaan lähemmän reportaasin kera kunhan tästä vielä vähän toivun.

torstaina, helmikuuta 21, 2013

Edistystä yhdellä sun toisella rintamalla

Tykkään siitä kun asiat etenevät. Tänään saimme ehdotuksen Kiinan-majapaikaksi. Kyseessä on ilmeisesti jonkin sortin huoneistohotelli(?), ainakin he tarjoavat valmiiksi kalustettuja huoneistoja ja nettisivut ovat varsin fiinit. Nyt mies yrittää selvittää mitä hintaan kuuluu ja ettei meille tule mitään yllärimaksuja sekä järjestellä asumista ja lentoja sopimaan suunnilleen samaan ajankohtaan, se olisi todella mukavaa.

Näyttää siis tällä hetkellä siltä että matka toteutuu!

Tuulikaapin maalauskin etenee sillä tavalla, että vedin juuri ensimmäisen maalikerroksen kahteen pieneen puulaatikkoon, jotka ajattelin kiinnittää korihässäkän tilalle seinään.

Nyt pitäisi etsiä jotain syötävää. Olen todella huono muistamaan syömistä. Minulla on aina niin paljon mielenkiintoista tekemistä ja ruoan tekeminen on tylsää, niin sitten se lykkääntyy ja joskus jää kokonaan. Kaapissa olisi hernekeittopurkki...

Tärkeä lisäys. Unohdin ihan täysin edistyksen kolmannella rintamalla. Menen tiistaina silmien laserleikkaukseen. Tuumasta toimeen tosiaan! Keskiviikkona kävin lääkärin ennakkotarkastuksessa ja kysyin että kannattaako leikata ennen vai jälkeen matkan. Lääkäri sanoi että leikataan hetimiten ja pääset ilman laseja Pekingiin. Niinpä siis tehdään!

tiistaina, helmikuuta 19, 2013

Maanantain maalituraus

Tämä oli näitä meikäläisen tuumasta toimeen -juttuja. Maalisävyn valinta, ostokset, teippaukset ja maalaus miehen työpäivän aikana.



Ostin epähuomiossa liian pienen maalipurkin, toisaalta seuraava olisi ollut ihan liian iso. Oven takainen seinä tarvitsee toisen maalikerroksen, täytyy hakea uusi purnukka. Sävy on Tikkurilan H457, joka on hitusen oliivinvihertävä. Tummuus on suunnilleen sama kuin mitä seinässä aiemmin olikin. Listoja himoitsen maalata tummanharmaiksi!

Yritys, asiakas ja tekniikka siinä välissä

Tämä tapaus on pakko laittaa tänne digitaaliseen arkistoon, koska se on itkettävän hauska.

Aion mennä silmien laserleikkaukseen kunhan saan aikaiseksi. Tänään sain aikaiseksi sen verran, että menin Silmäaseman nettisivuille tutkimaan asiaa. Päädyin tälle sivulle: http://www.laserleikkaus.fi/hoitoarvio/

Jos menevät muuttamaan sivua, tässä vielä kuvakaappaus.






Lomake on laserleikkaus-sivustolla, tekstissä lukee "Mikäli olet kiinnostunut kuulemaan lisää silmien laserleikkausvaihtoehdoista, lähetä meille yhteystietosi alla olevalla lomakkeella." Lomakkeeseen voi rastittaa haluanko yhteydenoton sähköpostitse vai puhelimitse. Rastitin sähköpostitse, koska hyvin harvoin vastaan tuntemattomiin numeroihin.

Eipä mennyt tuntiakaan, niin puhelin soi. Päätin tapojeni vastaisesti ottaa puhelun, koska ajattelin sen ehkä olevan koulusta tai jonkun oppilaan vanhemmalta eilisen vanhempainillan inspiroimana.

Noh, "Silmäasemalta terve. Olit jättänyt tämmöisen yhteydenottopyynnön." Niin, toivoin että lähetetään sähköpostia. "Joo, mutta tässä lomakkeessa ei käy ilmi että mistä haluat lisätietoja." Niistä silmäleikkauksista, laserleikkauksista, hämmennyn. "Haluatko vielä että lähetetään sähköpostia vai kerronko tässä puhelimessa nyt lisää?" Joo voisitko lähettää sitä sähköpostia niin kuin alunperin pyysin, kiitos.

Voin vain toivoa, että ovat leikkaustensa kanssa tarkempia kuin nettitekniikan.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...