Onneksi suojaa tarvittiin vain yhden seinän viereen, joten sänky kumppaneineen oli helppo siirtää vain toiselle puolen huonetta ja lehtiäkin olisi riittänyt yksi kierros. Laitoimme kuitenkin kaksi ihan varmuuden vuoksi itsemme tuntien. Koska peitteet kiinnittyivät yllättävän nopeasti, lähdimme paikkomaalaamaan suklaaseinää saman tien. Nyt on lähes kaikki valkoiset pisteet värin peitossa ja kaverikin kerkesi hyvin bussilla päätänsä laitattamaan.
Sillä välin me leikimme pikkumestarin kanssa kotona odotellen lähtölupaa. Sen saatuamme hyppäsimme autoon, noukimme kauniin naisihmisen matkan varrelta ja suuntasimme Lundiaan. Viherhuoneeseen emme useammankaan huonekalukaupan vierailun jälkeen olleet löytäneet sopivaa pikkuhyllykköä, joten annoimme niiden pitää lipastonsa ja haimme paikalle modulaarismassiivipuisen peruslundiahyllykön. Juuri sellaisen, mitä tarvitsimme ja haimme.
Samalla reissulla haimme työpaikan lelukirjastosta lainaksi videoheittimen, jolla projektoimme hahmottelemamme kuvan makuuhuoneen seinälle. Vaalea maalipurkki auki ja nyhertämään varjotanssin pyörteissä korsia seinälle. Allekirjoittaneella alkoi pinna hiukan kiristymään, koska siveltimet alkoivat käsissäni muistuttamaan enemmän risukasaa kuin taiteilijan välinettä. Onneksi isompia vahinkoja ei sattunut ja lopputulosta kehtaa jopa esitellä. Huomenna on hauska nähdä kuvio päivänvalossa ja tarkistaa tarvitseeko sitä vielä viimeistellä.
