Kävin lauantaina Turussa Manhattanin Eurokirppiksellä. Olipa iso paikka, meinasin jo pyörtyä sinne mutta kolusin urheasti kaikki hyllyt. Nappasin mukaani muutaman purkin:
Tuolle kakkuvuoalle on kotona kaveri, mutta se näkyy olevan eri värinen. Piparimuottien löytymisestä olin iloinen. Joka paikassa oli ollut aiemmin joko ukkoja tai akkoja muttei molempia, ja halusin että ne sopivat varmasti yhteen. Tuleva sijoituspaikka on vessan ovi, kunhan keksitään miten ne saa kiinnitettyä ilman että kilisevät koko ajan.
Otin koriini jokusen vanhan kirjan, mutta laitoin ne kumminkin takaisin. Ruotsinkielistä naistenlehteä vuodelta (muistaakseni) 1931 en voinut kuitenkaan vastustaa.
Mutta tosi pitkäksi aikaa jumituin yhden tietyn hyllyn luokse. Joku venäläinen mies kuulemma rahtaa kaiken maailman tavaraa rajan takaa myytäväksi. Nyt paikalla oli mistä lie merisotakoulusta tuotuja opetustauluja ("julistimia") koneen osista, kaasulta suojautumisesta, ensiavusta ja vaikka mistä, vanhoja matkalaukkuja, ja pari hyllyä ihme roinaa: vanhoja kelloja, munalukko, "laite", nallepatsas mitali kaulassa... Hyllyllä oli myös jotain mitkä näyttivät kirjoilta. Avasin ne ja havaitsin ne valokuvakansioiksi. Muut oli tyhjennetty kuvista, mutta yhdessä oli jäljellä sisältöä. Kansio oli täynnä mustavalkoisia kuvia koirista!
Ja juu, tuli yksi vanha kirjakin sitten ostettua, kasvikirja.
Nämä pienet palat Turun historiaa olivat kerrassaan vastustamattomia:
Mutta tässä viikonlopun ihanin paperituote. Oman neljävuotiaan käsin kirjoittama onnittelukortti äidille <3