Visiitiltä oli kiva tulla kotiin. Remppaystäväiseni oli purkanut vanhan kaasugrillin ja muut osat olivat sopineet metallinkeräykseen, mutta alataso ei. Minä katselin sitä hetkisen, käänsin nurinpäin ja a vot, siitä tuli pöytä!
Laitoin siihen remppakaverin mansikan ottamaan mallia jalan juuressa kasvavista metsämansikoista. Se näytti kuitenkin yksinäiseltä, joten laitoin toiseen astiaan harvinaista indostanilaista roikkosaniaista. Eikun siis nyppäisin tätä joka pellon reunassa kasvavaa rikkaruohoa, jota olen aina ihan väärällä nimellä näemmä kutsunut. Mitä se on oikeasti? Nättiähän se on kun laittaa valkoiseen ruukkuun!
Blogger halusi nyt laittaa tämän kuvan poikittain, joten olkoon niin. Olen niin ylpeä tästä pikku kukkapenkistä. Minulla ei ole ollut kukkapenkkiä vuosiin. Nyt se kasvaa ja rehottaa ja kohta viimeinenkin kukkanen, joka otti kuivuudesta nokkiinsa ja tiputti kukkansa, suunnittelee uutta tulemista.
Viimeisen kuvan hujopit ovat outoja lintuja. Emme ole varmoja onko ne istutettu tuohon vai ovatko vain hurjaksi venyneitä rikkaruohoja saniaisten ja tarha-alpien keskellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos viestistäsi!