Se muutti tänne Kadotettujen Hetkien Majataloon mukanani ja sai kaverin isännän vanhasta valkoisesta sohvasta.
Sohva oli pehmoinen ja hyvä istua ja loikoilla. On siinä nukuttukin, junnu on sairastanut siinä ja joku yö on vietetty murjottaen.
Kissat raapivat sitä antaumuksella ja hajottivat nahan nurkasta. Paikkailin sohvaa teipillä ja laitoin sen päälle viltin.
Vähitellen kypsyin ajatukseen, että sohva lähtisi meiltä joskus. Laitoin viimein ilmoituksen nettiin: Annetaan sohva.
Tänään rakas sohvani haettiin pakettiautolla uuteen kotiin. Kuulin, että siitä tulee parvekesohva. Eilen murehdin, että se kuulostaa samalta kuin antaisi koiran laitettavaksi takapihalle häkkiin. Isäntä lohdutti minua tällä mainoksella:
Tässä viimeiset kuvat ystävästäni:
Nyt kun sohvanrotisko on poissa, olohuone on puolet isompi eikä tarvitse enää törmäillä huonekaluihin. Oikea päätös!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos viestistäsi!