Oikeaa elämää

Vanha kuva, muttei kukaan huomaa.

 Vietin pitkän itsenäisyyspäiväloman, kun pidin perjantainkin vapaata. Elettiin niin oikeaa elämää, etten edes ehtinyt mitään blogipäivityksiä tekemään. En ole ehtinyt esitellä uutta petikaverianikaan. Mutta kaikki aikanaan!

Minun on pitänyt jo joulukuun alusta lähtien etsiä ullakolta joulukoristelaatikko, johon siivosin viime joulun jälkeen kaikki joulukamat pois eteisen yläkaapista. Jotenkaan ei ole tullut vain sitä etsittyä, ja ainoa joulukoriste meillä on pieni koristevalosarja makkarissa. Mutta kaikki aikanaan.

Jotain jouluista sentään olen ehtinyt. Puhaltelin adventtikyntteliköstä pölyt pois ja ollaan poltettu kahta ensimmäistä kynttilää. Kynttelikkö on vuoka, jossa neljä pöytäkynttilää on upotettu koristekiviin. Siinäpä sitten kävi niin, että kun tarpeeksi matalaksi poltti kynttilää, niin kynttiläneste valui kivien sekaan. Didn't see that one coming. No, poltetaan niin kauan kuin suostuu palamaan.

Perjantaina varmistui, että vanhempani ja veljeni tulevat jouluaatoksi meille, kuten junnu olikin jo sopinut heidän kanssaan. He tuovat kinkun ja perunalaatikkoainekset, ja me värkkäämme muut. Olisi kiva saada se olohuoneen ja välihuoneen muutos valmiiksi jo ennen joulua, mutta voipi olla hiljaista. Jotenka mennään vanhalla setillä.

Olen saanut luvan toteuttaa muuten tämän muutoksen ja hankkiutua eroon epäsopiviksi katsomistani huonekaluista, mutta sohvaa en saa kuulemma vielä hävittää. Mitä kummaa sille keksin??