Juttelin juuri eilen erään irtisanomispaketilla elelevän ystävän kanssa. Hän kysyi miten menee ja totesi, että kyllä tähän oleiluun voisi tottua, mutta kai sitä työtä pitäisi vain yrittää etsiä.
Tänään nautin kyllä ihanasta metsälenkistä. Oli ihan valkoista, taivas oli vaaleansininen ja koirat eivät karanneet. Tein niille pieniä hanskanetsimistehtäviä, joista molemmat olivat ihan innoissaan.
Junnulla on toinen luokkakaveri kylässä. Jutut ovat kyllä mainiot. Äsken meidän poika selitti joulusta, että yksi paikka oli kiellettyä aluetta ennen joulua, mutta hän meni kuitenkin katsomaan, ja sitten hän ymmärsi miksi se oli kielletty: siellähän oli joululahjat. Kaveri on eläinrakas ja haluaisi silittää koiria ja kissoja ja hiiriä, ja meidän junnu haluaisi kärsimättömästi leikkiä legoilla. Nyt on joku muu suunnitelma vireillä, mutta sitä ennen kuulemma "pitää siivota". Musiikkia äidin korville!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos viestistäsi!