Junnu jäätyi eväitä syödessä ja minun piti antaa hänelle oma fleeceni takin alta.
Ihana, taianomainen suo.
Pois ajettaessa haaveilin, että saisin kuvan auringonlaskusta järven yllä, kun olin nähnyt menomatkalla ihania järvimaisemia. Aurinko näytti kuitenkin jo laskeneen ja olin menettänyt toivoni. Yhtäkkiä isäntä painoi jarrua ja kurvasi sivutielle. Aivan upea auringonlasku tyynen järven yllä, niin kuin toivoinkin!
Paluumatkalla laitettiin lämmittimet täysille ja junnukin siinä sitten suli lopulta. Eihän tänään pitänyt näin kylmä olla, mutta oli vain. Katsotaan mitä ensi viikko tuo säiden osalta tullessaan...
