Kiinnitin myös rohkeasti uuden cd-hyllykön seinään, kun löysin tauhkan seasta siihen kuuluvan kulmaraudan. Olikin takana oleva kaapin seinä tiiviimpää tavaraa kuin muissa seinissä oleva käsiin mureneva kipsilevy, en meinannut saada ruuvia millään uppoamaan.
Osa levyistä on jo paikoillaan. Kaikenlaista hassua musiikkia meillä onkin. Ja levyjä, jotka olen ihan unohtanut niiden piileskellessä pimeissä laatikoissa - nyt voin soitella niitä milloin vain. Kaikkea ei nimittäin ole vielä muutettu mp3-tiedostoiksi, ja muutenkin minusta on kivempaa soittaa fyysistä levyä.
Tässä yksi takavuosien hittikappale, joka löytyi laatikon uumenista: