Piti käydä ihan nopeasti ostamassa patjansuojus, niin mies ehdotti josko haluaisin mennä käymään vieressä olevaan Aada Sisustukseen. Minätyttö en kahta kehotusta odottanut vaan ampaisin sisälle.
Kauppa oli täynnä kaikkea ihanaa. Junnu luuli erästä massiivista kynttilätelinettä karhunraudoiksi ja kyseli miten ne viritetään.
Karhunrautoja emme ostaneet, mutta tämä tuli mukaan.
Katsotaanpa miten usein se näyttää oikeaa päivää, ainakin kerran vuodessa?
Koiransyömä ja tabascolla kauniisti kirjailtu runkopatja pääsi Repsikan kyytiin. Ajatus yöstä lattialla tai sohvalla ei houkuttanut paljoa, joten vietimme illan Ikeassa, matkalla sinne tai sieltä sekä kooten ostoksia.
Kissa rakastui uuteen patjaan heti :)
Sängyn korkea pääty ei tällä hetkellä lamppujen vuoksi mene paikoilleen, mutta siirretään joko lamppuja tai laitetaan pääty jalkopäähän. Sillä välin se on toiminut majan kattona olohuoneessa.
Parhaillaan eri puolilla Suomea ollaan uusimassa keskoslasten hoitotiloja. Suurempi muutos on kuitenkin tapahtumassa toimintakulttuurissa. Vanhemmat ovat lastensa voinnin parhaita asiantuntijoita, ja heitä kuullaankin lääkärinkierrolla ensimmäisinä.
”Kun me olemme antaneet vanhemmille enemmän sekä fyysistä että psyykkistä tilaa, olemme huomanneet miten paljon siellä on resursseja, joita me emme ole osanneet riittävästi arvostaa”, sanoo Turun yliopistosairaalan vastasyntyneiden teho-osaston ylilääkäri Liisa Lehtonen.
Kun lusikat menivät jakoon, en ottanut vanhan kodin huonekaluista ainoatakaan. Ostin punaisen tietokonepöydän, kaksi baarijakkaraa ja mustan nahkasohvan.
Se muutti tänne Kadotettujen Hetkien Majataloon mukanani ja sai kaverin isännän vanhasta valkoisesta sohvasta.
Sohva oli pehmoinen ja hyvä istua ja loikoilla. On siinä nukuttukin, junnu on sairastanut siinä ja joku yö on vietetty murjottaen.
Kissat raapivat sitä antaumuksella ja hajottivat nahan nurkasta. Paikkailin sohvaa teipillä ja laitoin sen päälle viltin.
Vähitellen kypsyin ajatukseen, että sohva lähtisi meiltä joskus. Laitoin viimein ilmoituksen nettiin: Annetaan sohva.
Tänään rakas sohvani haettiin pakettiautolla uuteen kotiin. Kuulin, että siitä tulee parvekesohva. Eilen murehdin, että se kuulostaa samalta kuin antaisi koiran laitettavaksi takapihalle häkkiin. Isäntä lohdutti minua tällä mainoksella:
Tässä viimeiset kuvat ystävästäni:
Nyt kun sohvanrotisko on poissa, olohuone on puolet isompi eikä tarvitse enää törmäillä huonekaluihin. Oikea päätös!
