Kolmården, päivä 2, osa 1

Toinen vierailupäivä alkoi sateisena. (Ja loppuikin, mutta tässä vaiheessa emme onneksi vielä tienneet sitä.) Aamun ensimmäinen toimi oli käydä katsomassa kun savannin eläimet päästetään ulos. Samalla opas kertoi eläimistä. Oli hauska katsoa, kun ne kirmasivat ulos portista. Kun kaikki olivat rauhoittuneet, näkymä olikin jo aika tylsä... Nuorin savannilainen oli pikkuinen antiloopinvasa, ikää kaksi päivää. Niillä on kuulemma syntymän jälkeen aikaa toipua 10 minuuttia, sitten pitääkin jo pystyä juoksemaan. Kamelinvasat kuulemma taas mätkähtävät kahden metrin korkeudesta maahan syntyessään, ja niillä taitaa olla jopa tunti pari aikaa vahvistua vähän.

Sitten menimme safariajelulle. Puistossa ei saa enää ajaa omalla autolla kuten aiemmin, vaan ovat menneet rakentamaan valtavan köysiradan. Siellä killutaan puiden latvoissa ja katsellaan eläimiä yläilmoista käsin. Valitettavasti sade oli niin rankkaa, ettemme nähneet paljoakaan eläimiä.

Innokas aasi ja ärsyyntynyt aasi

Kamelinvasa

Tapiirit ovat yllättävän isoja ja niillä on hassu nenä

Matkalla köysiradalle

Hyeenakoiria kopissaan

Kirahvi kylmissään

Karhut eivät olleen sateesta moksiskaan

Norsut haluavat ruokailla vaikeasti

Mangusti oli edelleen lihapalan kimpussa

Norsut tuotiin sateesta sisälle

Tahdissa mars: Tassu!