Kolmården, päivä 2, osa 2 - sudet

Viimeisenä tehtävänämme oli osallistua susitapaamiseen. Pääsisimme ryhmän mukana susiaitaukseen paijaamaan oikeita susia. Vaihdoimme varustekopilla toppatakit päälle ja kuuntelimme vakavat varoitukset kleptomaanisusista, jotka nappaavat kaiken mitä irti saavat. Kameroista kannatti pitää lujasti kiinni.

Aitaukseen mentiin sulun kautta. Susia oli kuusi ja ne tulivat heti meitä vastaan. Meidän piti kyykistyä ja antaa niiden tervehtiä. Partaisia miehiä sudet menivät heti nuoleskelemaan, minä ja ystäväni emme päässeet vielä tässä kohtaa lähikontaktiin.

Sitten siirryimme istumaan toiseen paikkaan ja oppaat kertoivat susista samalla kun rapsutimme ja silittelimme niitä. Niillä on kirjoittamaton sääntökirja, jonka mukaan täytyy toimia. Esimerkiksi nukkuvaa sutta ei saa häiritä, oli se sitten miten ala-arvoinen tahansa. Mutta heti kun se nousee jaloilleen, korkeampiarvoinen saa höykyttää sitä. Ymmärsin myös että laumassa on yksi höykytettävä ja yksi alin susi, eivätkä ne ole sama eläin.

Susitapaaminen oli todella kiehtova. En ole vielä nähnyt, saiko ystäväni otettua yhtään kuvia. Minusta olisi ainakin tarjolla tilanne, jossa susi hyppäsi päälleni niin että kaaduin selälleni. Se nuoli minua hiuksista ja talloi farkkuni ihan mutaisiksi. Odotan jännityksellä!

Sutelit olisivat mielellään tulleet mukaamme. Olivat kuitenkin niin rapaisia ja karvanlähtöisiä, että saivat jäädä sinne.

Lisäys: Sain ystävän kamerasta hänen susikuviaan. Keikauksestani ei ollut (onneksi) todisteita, mutta tässä ainakin todiste siitä, että sutta on rapsuteltu.