Käytiin tosiaan kaupassa ostamassa toinen toistaan herkullisemman värisiä maaleja. Ja mitä sitten maalattiin? Valkoista kattoa! Turhautumisen huippu. Nyt ne pöntöt istuvat olohuoneen ikkunan alla ja vilkuttavat väriään kannen reiästä kuin kieltä näyttäen. Ja vielä huomennakin on sudissa vain valkoista.
Olohuoneeseen otetaan nyt lämmintä keltaista muihin seiniin paitsi ikkunan vasemmalla puolella olevaan. Sillä maalataan myös keittiön päällä oleva kaariseinä. Päätyseinään tulee tummanvihreää puolikiiltävää maalia. Eteisen väriä pohdittiin pitkään, ja lopuksi oikea väri löytyi perinnevärikartasta, semmoinen ehkä lähinnä sinapinruskea, tai ruskeanoranssi, vai miten sitä kuvaisi. (Thorvald Lindqvistin perinneväri 051X Tikkurilalta jos jotakuta kiinnostaa.)
Laitoin toisen pohjamaalikerroksen eteisen paneeliin. Niistä tulee ihanan valkoiset! Mietin vaan että pitäisikö se viimeisen kerroksen valkoinen sävyttää vähän, kun tuo paneelikattomaali on ihan valkoisenvalkoista. Toisaalta eteisessä luulisi sävytyksen tapahtuvan ihan luonnollista kautta. Tai sitten puun oikea väri tunkee vain väkisin maalin läpi.
Yhden pienen ongelman huomaan heti. Maali ei oikein tahdo pysyä naulojen kohdalla.
Pikku työnjohtaja jaksaa aina muistuttaa että parvelle maalataan sitten dinoja. Olen jo printannut sopivia kuvia hänelle hyväksyttäväksi. Kuulemma pitää olla vain lihansyöjiä ja Brachiosaurus ei kelvannut. Triceratopsin luuranko saa kuitenkin olla mukana. Mietin vielä minkä kokoisia ne tulevat olemaan, maalaanko jollain sapluunalla vai heijastanko kuvan projektorilla.
Makuuhuoneen ruskealle seinälle tuli sellainen idea, että seinä on muuten matta, mutta otan samaa väriä kiiltävänä versiona ja maalaan siihen kuvioita, semmoiset ruohonkorret tulivat ensimmäisenä mieleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos viestistäsi!