...juhannuksena ja minä vain istun sisällä ja kirjoitan blogipostausta ?!! Kohta mennään kyllä koirien kanssa ulos. Isäntä pelaa jotain strategiapeliä tietokoneella ja minä yritin opetella loppumattomia kiinan merkkejä, kunnes aivot olivat sulaa. Opin sentään sanomaan "Shiziwu shi Zhongguo chuantong minqian wudao" elikkä Leijonatanssi on kiinalainen perinteinen kansantanssi.
Käytiin eilen kaksien ystävien luona ja vietettiin epäperinteinen kaupunkijuhannus. Ensimmäisten ystävien luona maistettiin vaniljakokista. Oli aika hyvää, pitää varmaan pari purkkia etsiä kotiinkin. Siellä sain myös sovittua ihan ensimmäisen järjestelytyön itselleni! Heidän työhuoneensa on kaaoksen vallassa ja se pitäisi vapauttaa. Säilytystilaa kyllä on, mutta se on vajaakäytössä. Jännittävää! Reilun viikon päästä pääsemme aloittamaan.
Mutta jospa nyt saisin isännän irti koneelta ja nauttimaan ihmeellisen hyvästä juhannussäästä!
lauantaina, kesäkuuta 25, 2011
Juhannusaamu
Palasimme keskustasta puoli viiden maissa. Aurinko oli juuri noussut ja järvelle päin avautui taianomainen maisema.
tiistaina, kesäkuuta 21, 2011
Kolmården, päivä 2, osa 2 - sudet
Viimeisenä tehtävänämme oli osallistua susitapaamiseen. Pääsisimme ryhmän mukana susiaitaukseen paijaamaan oikeita susia. Vaihdoimme varustekopilla toppatakit päälle ja kuuntelimme vakavat varoitukset kleptomaanisusista, jotka nappaavat kaiken mitä irti saavat. Kameroista kannatti pitää lujasti kiinni.
Aitaukseen mentiin sulun kautta. Susia oli kuusi ja ne tulivat heti meitä vastaan. Meidän piti kyykistyä ja antaa niiden tervehtiä. Partaisia miehiä sudet menivät heti nuoleskelemaan, minä ja ystäväni emme päässeet vielä tässä kohtaa lähikontaktiin.
Sitten siirryimme istumaan toiseen paikkaan ja oppaat kertoivat susista samalla kun rapsutimme ja silittelimme niitä. Niillä on kirjoittamaton sääntökirja, jonka mukaan täytyy toimia. Esimerkiksi nukkuvaa sutta ei saa häiritä, oli se sitten miten ala-arvoinen tahansa. Mutta heti kun se nousee jaloilleen, korkeampiarvoinen saa höykyttää sitä. Ymmärsin myös että laumassa on yksi höykytettävä ja yksi alin susi, eivätkä ne ole sama eläin.
Susitapaaminen oli todella kiehtova. En ole vielä nähnyt, saiko ystäväni otettua yhtään kuvia. Minusta olisi ainakin tarjolla tilanne, jossa susi hyppäsi päälleni niin että kaaduin selälleni. Se nuoli minua hiuksista ja talloi farkkuni ihan mutaisiksi. Odotan jännityksellä!
Sutelit olisivat mielellään tulleet mukaamme. Olivat kuitenkin niin rapaisia ja karvanlähtöisiä, että saivat jäädä sinne.
Lisäys: Sain ystävän kamerasta hänen susikuviaan. Keikauksestani ei ollut (onneksi) todisteita, mutta tässä ainakin todiste siitä, että sutta on rapsuteltu.
Aitaukseen mentiin sulun kautta. Susia oli kuusi ja ne tulivat heti meitä vastaan. Meidän piti kyykistyä ja antaa niiden tervehtiä. Partaisia miehiä sudet menivät heti nuoleskelemaan, minä ja ystäväni emme päässeet vielä tässä kohtaa lähikontaktiin.
Sitten siirryimme istumaan toiseen paikkaan ja oppaat kertoivat susista samalla kun rapsutimme ja silittelimme niitä. Niillä on kirjoittamaton sääntökirja, jonka mukaan täytyy toimia. Esimerkiksi nukkuvaa sutta ei saa häiritä, oli se sitten miten ala-arvoinen tahansa. Mutta heti kun se nousee jaloilleen, korkeampiarvoinen saa höykyttää sitä. Ymmärsin myös että laumassa on yksi höykytettävä ja yksi alin susi, eivätkä ne ole sama eläin.
Susitapaaminen oli todella kiehtova. En ole vielä nähnyt, saiko ystäväni otettua yhtään kuvia. Minusta olisi ainakin tarjolla tilanne, jossa susi hyppäsi päälleni niin että kaaduin selälleni. Se nuoli minua hiuksista ja talloi farkkuni ihan mutaisiksi. Odotan jännityksellä!
Sutelit olisivat mielellään tulleet mukaamme. Olivat kuitenkin niin rapaisia ja karvanlähtöisiä, että saivat jäädä sinne.
Lisäys: Sain ystävän kamerasta hänen susikuviaan. Keikauksestani ei ollut (onneksi) todisteita, mutta tässä ainakin todiste siitä, että sutta on rapsuteltu.
Kolmården, päivä 2, osa 1
Toinen vierailupäivä alkoi sateisena. (Ja loppuikin, mutta tässä vaiheessa emme onneksi vielä tienneet sitä.) Aamun ensimmäinen toimi oli käydä katsomassa kun savannin eläimet päästetään ulos. Samalla opas kertoi eläimistä. Oli hauska katsoa, kun ne kirmasivat ulos portista. Kun kaikki olivat rauhoittuneet, näkymä olikin jo aika tylsä... Nuorin savannilainen oli pikkuinen antiloopinvasa, ikää kaksi päivää. Niillä on kuulemma syntymän jälkeen aikaa toipua 10 minuuttia, sitten pitääkin jo pystyä juoksemaan. Kamelinvasat kuulemma taas mätkähtävät kahden metrin korkeudesta maahan syntyessään, ja niillä taitaa olla jopa tunti pari aikaa vahvistua vähän.
Sitten menimme safariajelulle. Puistossa ei saa enää ajaa omalla autolla kuten aiemmin, vaan ovat menneet rakentamaan valtavan köysiradan. Siellä killutaan puiden latvoissa ja katsellaan eläimiä yläilmoista käsin. Valitettavasti sade oli niin rankkaa, ettemme nähneet paljoakaan eläimiä.
Sitten menimme safariajelulle. Puistossa ei saa enää ajaa omalla autolla kuten aiemmin, vaan ovat menneet rakentamaan valtavan köysiradan. Siellä killutaan puiden latvoissa ja katsellaan eläimiä yläilmoista käsin. Valitettavasti sade oli niin rankkaa, ettemme nähneet paljoakaan eläimiä.
 |
| Innokas aasi ja ärsyyntynyt aasi |
 |
| Kamelinvasa |
 |
| Tapiirit ovat yllättävän isoja ja niillä on hassu nenä |
 |
| Matkalla köysiradalle |
 |
| Hyeenakoiria kopissaan |
 |
| Kirahvi kylmissään |
 |
| Karhut eivät olleen sateesta moksiskaan |
 |
| Norsut haluavat ruokailla vaikeasti |
 |
| Mangusti oli edelleen lihapalan kimpussa |
 |
| Norsut tuotiin sateesta sisälle |
 |
| Tahdissa mars: Tassu! |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
